• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Nämä viisi yritystä saivat Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot

Yrittäjät tiedotteet - 20. Lokakuu 2018 - 17:27
Beautyhair Sirpa Mansner, Helsinki

Sirpa Mansner perusti kampaamoyrityksensä 19-vuotiaana vuonna 1967.

– Olin ehdoton ammattitaidon suhteen ja kävin alusta asti ulkomailla paitsi opiskelemassa alan trendejä, myös liikkeenjohdon kursseilla. Halusin yhdistää luovaan käsityöammattiin korkean ammattitaidon ja bisnesosaamisen, Mansner kertoo.

Yritys on kasvanut 14 liikkeen ja lähes 100 työntekijän yritykseksi. Liikevaihto on nyt noin viisi miljoonaa.

Omistajanvaihdos onnistui: Mansner siirsi yrityksensä johtamisen lapsilleen Nina Olander-Villegasille ja Sebastian Strömille vuonna 2012. Molemmat olivat työskennelleet yrityksessä pitkään. Nyt töissä ovat myös miniä ja kaksi lapsenlasta.

Beauty Hair Sirpa Mansner tarjoaa työntekijöilleen runsaasti mahdollisuuksia kouluttautua alalla.

– On tärkeää, että mukana on kaikenlaisia ja kaikenikäisiä kampaajia. Meidän asiakaskuntamme on laaja, ja jotkut ovat käyneet meillä vuosikymmeniä, Olander-Villegas sanoo.

Elcoline Group, Varkaus

Varkautelainen Elcoline Group syntyi vuonna 2002, kun parikymppiset Jere Räisänen ja Jouko Juvonen päättivät perustaa sähköalan yrityksen työllistääkseen itsensä. Rahaa osakeyhtiön perustamiseen ei ollut, kommandiittiyhtiöllä aloitettiin.

Nykyään se on lähes 200 työntekijää työllistävä yritys, jonka liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. Yritys tarjoaa sähkö- ja automaatiopalveluiden lisäksi mekaanista asennusta, laiteasennuksia, luokkahitsauksia ja lvi-töitä. Lisäksi yhtiö huoltaa ja asentaa IoT-laitteita. Töitä tehdään ydinvoimaloissa, öljynjalostamoissa, metsä-, meri-, metalli- ja kemianteollisuudessa sekä kaivoksilla.

– Asiakkaat haluavat ostaa kokonaisvaltaista palvelua, esimerkiksi kokonaisen teollisuuslaitoksen kunnossapidon, Räisänen sanoo.

Paitsi asiakkaiden, myös työntekijöiden tyytyväisyys on tärkeää, ja sitä myös mitataan.

– Monesti johtoryhmässä voi jäädä liian kauas etulinjan henkilöistä, jotka asiakkaan kohtaavat. Siellähän se kaikkein tärkein työ tehdään. Johdon tehtävä on raivata esteet laadukkaan palvelun tuottamisen tieltä, Jouko Juvonen sanoo.

Finnfoam, Salo

Vuonna 1971 Jorma J. Nieminen oli töissä putkikaupassa, jossa oli styrox-putkieristeitä.

– Ajattelin, että eristeitä voisi tehdä itse ja näin ollen ryhdyinkin teettämään niitä. Sitten löytyi kaupparatsu, joka otti meidän tuotteet valikoimiinsa, ja siitä se sitten alkoi, yrityksen perustaja Jorma Nieminen muistelee yrittäjyytensä alkutaivalta.

– Nykyään mukana on hiilidioksidiponneainetta. Joku voisi sanoa, että myymme ilmaa, mutta kyllä se on toisin päin. Ilman saa kaupanpäällisenä ja muoviraaka-aine on se, mikä maksaa, sanoo Finnfoam Oy:n toimitusjohtaja Henri Nieminen.

Salolaisella perheyrityksellä on nyt tuotantolaitoksia Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa ja Espanjassa. Työntekijöitä koko konsernilla on noin 150 ja ja liikevaihtoa noin 77 miljoonaa.

Vuoden alussa yhtiö osti Styroplastin. Kaupalla Finnfoam vahvistaa kasvuaan ja puolustaa samalla lämmöneristeiden tuotannon säilymistä kotimaassa.

– Viimeiset kymmenen vuotta kasvu on ollut 18–19 prosenttia. Investoinnit on tehty niin, että samaa tahtia pystytään jatkamaan ainakin kolmen vuoden ajan, liki 20 prosentin kasvu-uralla, hän jatkaa.

Yrityksellä on myös asunto- ja kiinteistösijoittamista sekä rakentamista.

Työllistäminen tuntuu yrittäjistä hienolta. Finnfoamilla viihdytään ja voidaan hyvin: sairauspoissaoloprosentti on 1,1.

Lyyti, Turku

Lyyti mahdollistaa asiakkaille verkkopalveluina kutsut, tapahtumasivut, ilmoittautumiset, osallistumistietojen hallinnan, maksut ja lipunmyynnin.

Yritysidea syntyi oman ongelman ratkaisemisesta. Petri Hollmén toimi markkinointipäällikkönä matkailualalla ja sai yllättäen sähköpostiinsa 2 000 ilmoittautumista tilaisuuteen, johon mahtui vain 50 ihmistä. Tästä alkoi kahden viikon mittainen katastrofi, eikä verkosta löytynyt valmista työkalua ongelman ratkomiseen. Silloin lähti Lyyti kirjoittamaan ja syntyi yritys.

Liikevaihto on nyt noin 4,2 miljoonaa euroa. Henkilöstöä Lyytillä on 37 henkilöä Turussa, Helsingissä, Ruotsissa ja Saksassa. Pariisissa ja Amsterdamissa on yhteensä 10 henkilöä.

Verkkopohjaisesta ilmoittautumisjärjestelmästä on reilussa vuosikymmenessä kehittynyt myynnin ja markkinoinnin ekosysteemiin tärkeä osa. Sen avulla voidaan hallita liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämisessä tarvittavaa tietoa.

– Palvelumme kautta järjestettiin viime vuonna yli 75 000 tapahtumaa ja hallinnoimme 10 miljoonan ihmisen dataa, toimitusjohtaja Hollmén kertoo.

Nordic Business Group, Keski-Suomi

Vuonna 2008 Jyri Lindén ja Hans-Peter Siefen perustivat Visionum Oy:n vuokraamaan jyväskyläläisen Schaumannin linnaa toimistohotelliksi. Liiketoimintasuunnitelmaan oli myös merkitty yritysvalmennus. Se käynnistyi puoliksi sattumalta: Siefen oli joutunut sairaalaan lasketteluonnettomuuden takia, joten hänellä oli runsaasti aikaa suunnitella seminaaribisnestä.

Ensimmäinen seminaari järjestettiin Schaumannin linnassa 2009. Liput maksoivat 10 euroa ja paikalla 80 kuulijaa. Tuoleja tilaisuuteen kerättiin ystäviltä. Seuraavana vuonna yleisöä oli jo 700.

Vuonna 2011 teema oli vastuullisuus. Siefen keksi kutsua puhujaksi Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren.

– Soitimme hänen toimistoonsa heti seuraavana päivänä, se oli ensimmäinen kansainvälinen työpuheluni, Siefen muistelee.

Nykyään seminaari pidetään Helsingin Messukeskuksessa, puhujat ovat megatähtiä ja yritys on laajentanut Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan sekä virtuaalisesti: tänä vuonna sitä seuraa verkkoyhteyden kautta 20 000 ihmistä.

Yrityksen liikevaihto on noin 19 milj. euroa ja työntekijöitä sillä on noin 30.

Visonum Oy on nykyisin Nordic Business Group Oy. Kiinteistöliiketoimintaa tehdään tytäryhtiö Nordic Business Investments Oy:n kautta ja seminaariliiketoiminta Nordic Business Forum Oy:n kautta.

Yrittäjät ajattelevat ylisukupolvisesti - planeetta halutaan jättää tuleville polville paremmassa kunnossa. Lindén harkitsi vielä parikymppisenä yhteiskuntapolitiikkaa, mutta valitsi yrittäjyyden.

– Onneksi, yrittäjänä voin vaikuttaa asioihin paljon enemmän. Kun meillä on kymmeniä tuhansia kuulijoita paikan päällä ja verkkoyhteyden päässä, on meillä hyvä tilaisuus levittää tärkeitä ajatuksia ja oppeja.

Yrittäjäpalkintoja vuodesta 1968

Vuodesta 1968 lähtien jaetulla valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla haluttiin alun perin korostaa yrittäjien merkitystä suomalaiselle talouselämälle. Palkitsemisperusteet ovat aina olleet yrityksen taloudellinen kannattavuus, elinvoimainen historia ja selkeä yrittäjävetoisuus. Lisäksi on haluttu kiinnittää huomiota johonkin erityispiirteeseen, esimerkiksi omaperäiseen ideaan, toimialan edelläkävijän rooliin, onnistuneeseen vientiavaukseen tai omistajanvaihdokseen.

Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon jakaa palkintolautakunta, johon kuuluvat Suomen Yrittäjien, Fennian, Suomalaisen Työn Liiton ja Yksityisyrittäjäin Säätiön edustajat.

Kategoriat: Yrittäjät

Nämä viisi yritystä saivat Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Lokakuu 2018 - 17:27
Beautyhair Sirpa Mansner, Helsinki

Sirpa Mansner perusti kampaamoyrityksensä 19-vuotiaana vuonna 1967.

– Olin ehdoton ammattitaidon suhteen ja kävin alusta asti ulkomailla paitsi opiskelemassa alan trendejä, myös liikkeenjohdon kursseilla. Halusin yhdistää luovaan käsityöammattiin korkean ammattitaidon ja bisnesosaamisen, Mansner kertoo.

Yritys on kasvanut 14 liikkeen ja lähes 100 työntekijän yritykseksi. Liikevaihto on nyt noin viisi miljoonaa.

Omistajanvaihdos onnistui: Mansner siirsi yrityksensä johtamisen lapsilleen Nina Olander-Villegasille ja Sebastian Strömille vuonna 2012. Molemmat olivat työskennelleet yrityksessä pitkään. Nyt töissä ovat myös miniä ja kaksi lapsenlasta.

Beauty Hair Sirpa Mansner tarjoaa työntekijöilleen runsaasti mahdollisuuksia kouluttautua alalla.

– On tärkeää, että mukana on kaikenlaisia ja kaikenikäisiä kampaajia. Meidän asiakaskuntamme on laaja, ja jotkut ovat käyneet meillä vuosikymmeniä, Olander-Villegas sanoo.

Elcoline Group, Varkaus

Varkautelainen Elcoline Group syntyi vuonna 2002, kun parikymppiset Jere Räisänen ja Jouko Juvonen päättivät perustaa sähköalan yrityksen työllistääkseen itsensä. Rahaa osakeyhtiön perustamiseen ei ollut, kommandiittiyhtiöllä aloitettiin.

Nykyään se on lähes 200 työntekijää työllistävä yritys, jonka liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. Yritys tarjoaa sähkö- ja automaatiopalveluiden lisäksi mekaanista asennusta, laiteasennuksia, luokkahitsauksia ja lvi-töitä. Lisäksi yhtiö huoltaa ja asentaa IoT-laitteita. Töitä tehdään ydinvoimaloissa, öljynjalostamoissa, metsä-, meri-, metalli- ja kemianteollisuudessa sekä kaivoksilla.

– Asiakkaat haluavat ostaa kokonaisvaltaista palvelua, esimerkiksi kokonaisen teollisuuslaitoksen kunnossapidon, Räisänen sanoo.

Paitsi asiakkaiden, myös työntekijöiden tyytyväisyys on tärkeää, ja sitä myös mitataan.

– Monesti johtoryhmässä voi jäädä liian kauas etulinjan henkilöistä, jotka asiakkaan kohtaavat. Siellähän se kaikkein tärkein työ tehdään. Johdon tehtävä on raivata esteet laadukkaan palvelun tuottamisen tieltä, Jouko Juvonen sanoo.

Finnfoam, Salo

Vuonna 1971 Jorma J. Nieminen oli töissä putkikaupassa, jossa oli styrox-putkieristeitä.

– Ajattelin, että eristeitä voisi tehdä itse ja näin ollen ryhdyinkin teettämään niitä. Sitten löytyi kaupparatsu, joka otti meidän tuotteet valikoimiinsa, ja siitä se sitten alkoi, yrityksen perustaja Jorma Nieminen muistelee yrittäjyytensä alkutaivalta.

– Nykyään mukana on hiilidioksidiponneainetta. Joku voisi sanoa, että myymme ilmaa, mutta kyllä se on toisin päin. Ilman saa kaupanpäällisenä ja muoviraaka-aine on se, mikä maksaa, sanoo Finnfoam Oy:n toimitusjohtaja Henri Nieminen.

Salolaisella perheyrityksellä on nyt tuotantolaitoksia Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa ja Espanjassa. Työntekijöitä koko konsernilla on noin 150 ja ja liikevaihtoa noin 77 miljoonaa.

Vuoden alussa yhtiö osti Styroplastin. Kaupalla Finnfoam vahvistaa kasvuaan ja puolustaa samalla lämmöneristeiden tuotannon säilymistä kotimaassa.

– Viimeiset kymmenen vuotta kasvu on ollut 18–19 prosenttia. Investoinnit on tehty niin, että samaa tahtia pystytään jatkamaan ainakin kolmen vuoden ajan, liki 20 prosentin kasvu-uralla, hän jatkaa.

Yrityksellä on myös asunto- ja kiinteistösijoittamista sekä rakentamista.

Työllistäminen tuntuu yrittäjistä hienolta. Finnfoamilla viihdytään ja voidaan hyvin: sairauspoissaoloprosentti on 1,1.

Lyyti, Turku

Lyyti mahdollistaa asiakkaille verkkopalveluina kutsut, tapahtumasivut, ilmoittautumiset, osallistumistietojen hallinnan, maksut ja lipunmyynnin.

Yritysidea syntyi oman ongelman ratkaisemisesta. Petri Hollmén toimi markkinointipäällikkönä matkailualalla ja sai yllättäen sähköpostiinsa 2 000 ilmoittautumista tilaisuuteen, johon mahtui vain 50 ihmistä. Tästä alkoi kahden viikon mittainen katastrofi, eikä verkosta löytynyt valmista työkalua ongelman ratkomiseen. Silloin lähti Lyyti kirjoittamaan ja syntyi yritys.

Liikevaihto on nyt noin 4,2 miljoonaa euroa. Henkilöstöä Lyytillä on 37 henkilöä Turussa, Helsingissä, Ruotsissa ja Saksassa. Pariisissa ja Amsterdamissa on yhteensä 10 henkilöä.

Verkkopohjaisesta ilmoittautumisjärjestelmästä on reilussa vuosikymmenessä kehittynyt myynnin ja markkinoinnin ekosysteemiin tärkeä osa. Sen avulla voidaan hallita liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämisessä tarvittavaa tietoa.

– Palvelumme kautta järjestettiin viime vuonna yli 75 000 tapahtumaa ja hallinnoimme 10 miljoonan ihmisen dataa, toimitusjohtaja Hollmén kertoo.

Nordic Business Group, Keski-Suomi

Vuonna 2008 Jyri Lindén ja Hans-Peter Siefen perustivat Visionum Oy:n vuokraamaan jyväskyläläisen Schaumannin linnaa toimistohotelliksi. Liiketoimintasuunnitelmaan oli myös merkitty yritysvalmennus. Se käynnistyi puoliksi sattumalta: Siefen oli joutunut sairaalaan lasketteluonnettomuuden takia, joten hänellä oli runsaasti aikaa suunnitella seminaaribisnestä.

Ensimmäinen seminaari järjestettiin Schaumannin linnassa 2009. Liput maksoivat 10 euroa ja paikalla 80 kuulijaa. Tuoleja tilaisuuteen kerättiin ystäviltä. Seuraavana vuonna yleisöä oli jo 700.

Vuonna 2011 teema oli vastuullisuus. Siefen keksi kutsua puhujaksi Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren.

– Soitimme hänen toimistoonsa heti seuraavana päivänä, se oli ensimmäinen kansainvälinen työpuheluni, Siefen muistelee.

Nykyään seminaari pidetään Helsingin Messukeskuksessa, puhujat ovat megatähtiä ja yritys on laajentanut Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan sekä virtuaalisesti: tänä vuonna sitä seuraa verkkoyhteyden kautta 20 000 ihmistä.

Yrityksen liikevaihto on noin 19 milj. euroa ja työntekijöitä sillä on noin 30.

Visonum Oy on nykyisin Nordic Business Group Oy. Kiinteistöliiketoimintaa tehdään tytäryhtiö Nordic Business Investments Oy:n kautta ja seminaariliiketoiminta Nordic Business Forum Oy:n kautta.

Yrittäjät ajattelevat ylisukupolvisesti - planeetta halutaan jättää tuleville polville paremmassa kunnossa. Lindén harkitsi vielä parikymppisenä yhteiskuntapolitiikkaa, mutta valitsi yrittäjyyden.

– Onneksi, yrittäjänä voin vaikuttaa asioihin paljon enemmän. Kun meillä on kymmeniä tuhansia kuulijoita paikan päällä ja verkkoyhteyden päässä, on meillä hyvä tilaisuus levittää tärkeitä ajatuksia ja oppeja.

Yrittäjäpalkintoja vuodesta 1968

Vuodesta 1968 lähtien jaetulla valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla haluttiin alun perin korostaa yrittäjien merkitystä suomalaiselle talouselämälle. Palkitsemisperusteet ovat aina olleet yrityksen taloudellinen kannattavuus, elinvoimainen historia ja selkeä yrittäjävetoisuus. Lisäksi on haluttu kiinnittää huomiota johonkin erityispiirteeseen, esimerkiksi omaperäiseen ideaan, toimialan edelläkävijän rooliin, onnistuneeseen vientiavaukseen tai omistajanvaihdokseen.

Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon jakaa palkintolautakunta, johon kuuluvat Suomen Yrittäjien, Fennian, Suomalaisen Työn Liiton ja Yksityisyrittäjäin Säätiön edustajat.

Kategoriat: Yrittäjät

Nämä viisi yritystä saivat Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Lokakuu 2018 - 17:27
Beautyhair Sirpa Mansner, Helsinki

Sirpa Mansner perusti kampaamoyrityksensä 19-vuotiaana vuonna 1967.

– Olin ehdoton ammattitaidon suhteen ja kävin alusta asti ulkomailla paitsi opiskelemassa alan trendejä, myös liikkeenjohdon kursseilla. Halusin yhdistää luovaan käsityöammattiin korkean ammattitaidon ja bisnesosaamisen, Mansner kertoo.

Yritys on kasvanut 14 liikkeen ja lähes 100 työntekijän yritykseksi. Liikevaihto on nyt noin viisi miljoonaa.

Omistajanvaihdos onnistui: Mansner siirsi yrityksensä johtamisen lapsilleen Nina Olander-Villegasille ja Sebastian Strömille vuonna 2012. Molemmat olivat työskennelleet yrityksessä pitkään. Nyt töissä ovat myös miniä ja kaksi lapsenlasta.

Beauty Hair Sirpa Mansner tarjoaa työntekijöilleen runsaasti mahdollisuuksia kouluttautua alalla.

– On tärkeää, että mukana on kaikenlaisia ja kaikenikäisiä kampaajia. Meidän asiakaskuntamme on laaja, ja jotkut ovat käyneet meillä vuosikymmeniä, Olander-Villegas sanoo.

Elcoline Group, Varkaus

Varkautelainen Elcoline Group syntyi vuonna 2002, kun parikymppiset Jere Räisänen ja Jouko Juvonen päättivät perustaa sähköalan yrityksen työllistääkseen itsensä. Rahaa osakeyhtiön perustamiseen ei ollut, kommandiittiyhtiöllä aloitettiin.

Nykyään se on lähes 200 työntekijää työllistävä yritys, jonka liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. Yritys tarjoaa sähkö- ja automaatiopalveluiden lisäksi mekaanista asennusta, laiteasennuksia, luokkahitsauksia ja lvi-töitä. Lisäksi yhtiö huoltaa ja asentaa IoT-laitteita. Töitä tehdään ydinvoimaloissa, öljynjalostamoissa, metsä-, meri-, metalli- ja kemianteollisuudessa sekä kaivoksilla.

– Asiakkaat haluavat ostaa kokonaisvaltaista palvelua, esimerkiksi kokonaisen teollisuuslaitoksen kunnossapidon, Räisänen sanoo.

Paitsi asiakkaiden, myös työntekijöiden tyytyväisyys on tärkeää, ja sitä myös mitataan.

– Monesti johtoryhmässä voi jäädä liian kauas etulinjan henkilöistä, jotka asiakkaan kohtaavat. Siellähän se kaikkein tärkein työ tehdään. Johdon tehtävä on raivata esteet laadukkaan palvelun tuottamisen tieltä, Jouko Juvonen sanoo.

Finnfoam, Salo

Vuonna 1971 Jorma J. Nieminen oli töissä putkikaupassa, jossa oli styrox-putkieristeitä.

– Ajattelin, että eristeitä voisi tehdä itse ja näin ollen ryhdyinkin teettämään niitä. Sitten löytyi kaupparatsu, joka otti meidän tuotteet valikoimiinsa, ja siitä se sitten alkoi, yrityksen perustaja Jorma Nieminen muistelee yrittäjyytensä alkutaivalta.

– Nykyään mukana on hiilidioksidiponneainetta. Joku voisi sanoa, että myymme ilmaa, mutta kyllä se on toisin päin. Ilman saa kaupanpäällisenä ja muoviraaka-aine on se, mikä maksaa, sanoo Finnfoam Oy:n toimitusjohtaja Henri Nieminen.

Salolaisella perheyrityksellä on nyt tuotantolaitoksia Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa ja Espanjassa. Työntekijöitä koko konsernilla on noin 150 ja ja liikevaihtoa noin 77 miljoonaa.

Vuoden alussa yhtiö osti Styroplastin. Kaupalla Finnfoam vahvistaa kasvuaan ja puolustaa samalla lämmöneristeiden tuotannon säilymistä kotimaassa.

– Viimeiset kymmenen vuotta kasvu on ollut 18–19 prosenttia. Investoinnit on tehty niin, että samaa tahtia pystytään jatkamaan ainakin kolmen vuoden ajan, liki 20 prosentin kasvu-uralla, hän jatkaa.

Yrityksellä on myös asunto- ja kiinteistösijoittamista sekä rakentamista.

Työllistäminen tuntuu yrittäjistä hienolta. Finnfoamilla viihdytään ja voidaan hyvin: sairauspoissaoloprosentti on 1,1.

Lyyti, Turku

Lyyti mahdollistaa asiakkaille verkkopalveluina kutsut, tapahtumasivut, ilmoittautumiset, osallistumistietojen hallinnan, maksut ja lipunmyynnin.

Yritysidea syntyi oman ongelman ratkaisemisesta. Petri Hollmén toimi markkinointipäällikkönä matkailualalla ja sai yllättäen sähköpostiinsa 2 000 ilmoittautumista tilaisuuteen, johon mahtui vain 50 ihmistä. Tästä alkoi kahden viikon mittainen katastrofi, eikä verkosta löytynyt valmista työkalua ongelman ratkomiseen. Silloin lähti Lyyti kirjoittamaan ja syntyi yritys.

Liikevaihto on nyt noin 4,2 miljoonaa euroa. Henkilöstöä Lyytillä on 37 henkilöä Turussa, Helsingissä, Ruotsissa ja Saksassa. Pariisissa ja Amsterdamissa on yhteensä 10 henkilöä.

Verkkopohjaisesta ilmoittautumisjärjestelmästä on reilussa vuosikymmenessä kehittynyt myynnin ja markkinoinnin ekosysteemiin tärkeä osa. Sen avulla voidaan hallita liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämisessä tarvittavaa tietoa.

– Palvelumme kautta järjestettiin viime vuonna yli 75 000 tapahtumaa ja hallinnoimme 10 miljoonan ihmisen dataa, toimitusjohtaja Hollmén kertoo.

Nordic Business Group, Keski-Suomi

Vuonna 2008 Jyri Lindén ja Hans-Peter Siefen perustivat Visionum Oy:n vuokraamaan jyväskyläläisen Schaumannin linnaa toimistohotelliksi. Liiketoimintasuunnitelmaan oli myös merkitty yritysvalmennus. Se käynnistyi puoliksi sattumalta: Siefen oli joutunut sairaalaan lasketteluonnettomuuden takia, joten hänellä oli runsaasti aikaa suunnitella seminaaribisnestä.

Ensimmäinen seminaari järjestettiin Schaumannin linnassa 2009. Liput maksoivat 10 euroa ja paikalla 80 kuulijaa. Tuoleja tilaisuuteen kerättiin ystäviltä. Seuraavana vuonna yleisöä oli jo 700.

Vuonna 2011 teema oli vastuullisuus. Siefen keksi kutsua puhujaksi Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren.

– Soitimme hänen toimistoonsa heti seuraavana päivänä, se oli ensimmäinen kansainvälinen työpuheluni, Siefen muistelee.

Nykyään seminaari pidetään Helsingin Messukeskuksessa, puhujat ovat megatähtiä ja yritys on laajentanut Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan sekä virtuaalisesti: tänä vuonna sitä seuraa verkkoyhteyden kautta 20 000 ihmistä.

Yrityksen liikevaihto on noin 19 milj. euroa ja työntekijöitä sillä on noin 30.

Visonum Oy on nykyisin Nordic Business Group Oy. Kiinteistöliiketoimintaa tehdään tytäryhtiö Nordic Business Investments Oy:n kautta ja seminaariliiketoiminta Nordic Business Forum Oy:n kautta.

Yrittäjät ajattelevat ylisukupolvisesti - planeetta halutaan jättää tuleville polville paremmassa kunnossa. Lindén harkitsi vielä parikymppisenä yhteiskuntapolitiikkaa, mutta valitsi yrittäjyyden.

– Onneksi, yrittäjänä voin vaikuttaa asioihin paljon enemmän. Kun meillä on kymmeniä tuhansia kuulijoita paikan päällä ja verkkoyhteyden päässä, on meillä hyvä tilaisuus levittää tärkeitä ajatuksia ja oppeja.

Yrittäjäpalkintoja vuodesta 1968

Vuodesta 1968 lähtien jaetulla valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla haluttiin alun perin korostaa yrittäjien merkitystä suomalaiselle talouselämälle. Palkitsemisperusteet ovat aina olleet yrityksen taloudellinen kannattavuus, elinvoimainen historia ja selkeä yrittäjävetoisuus. Lisäksi on haluttu kiinnittää huomiota johonkin erityispiirteeseen, esimerkiksi omaperäiseen ideaan, toimialan edelläkävijän rooliin, onnistuneeseen vientiavaukseen tai omistajanvaihdokseen.

Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon jakaa palkintolautakunta, johon kuuluvat Suomen Yrittäjien, Fennian, Suomalaisen Työn Liiton ja Yksityisyrittäjäin Säätiön edustajat.

Kategoriat: Yrittäjät

Ministeri Orpo: Yrittäjän ja työntekijän pitää saada joustavasti sopia keskenään

Yrittäjät tiedotteet - 20. Lokakuu 2018 - 16:54

Valtiovarainministeri Petteri Orpo painottaa, että maailma ympärillämme muuttuu kiihtyvällä nopeudella.

– Tämä aika on nyt solkenaan vastakkainasettelua, jota en voi hyväksyä. Suhteettoman laajat poliittiset lakot, jotka haittaavat ihmisten arkea ja osuvat jupakan ulkopuolisiin, ovat kohtuuttomia, Orpo toteaa ajankohtaisesta aiheesta.

Ay-liikkeen toiminta kertoo Orpon mukaan myös siitä, että halutaan pitää yllä asetelmaa, joka ei ole Suomessa enää nykypäivää, eikä ainakaan tulevaisuutta.

– Työllisyys on minulle tärkein asia, tarvitsemme jatkuvasti uusia toimia, siksi pienten yritysten työllistämislaki on etenemässä eduskuntaan, ministeri Orpo painottaa.

Hänen mukaansa suomalaiset yritykset ja innovaatiot pitkälti ratkaisevat, mikä Suomen rooli tässä muutoksessa on. Nyt yhteiskunnasta on löydyttävä samaa ketteryyttä kuin suomalaisista yrityksistä löytyy.

– Me tarvitsemme uudenlaiset pelisäännöt. Tarvitsemme uudistuksia, jotka ravitsevat yrittämisen maaperää: meidän on uudistettava niin verotusta, työelämää kuin sosiaaliturvaa, Orpo listaa.

Verotuksen on tuettava työtä ja yrittämistä. Poliitikkojen tehtävä on purkaa yrittämistä vaikeuttavaa sääntelyä.

– Haluan myös uudistaa lainsäädäntöä niin, että konkurssin tehnyt yrittäjä pääsee nykyistä nopeammin takaisin jaloilleen.

Kohti paikallista sopimista

Valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan kynnystä yrittäjyyteen on edelleen madallettava, esimerkiksi lisätä mahdollisuuksia yhdistää opiskelua tai palkkatyötä yrittämiseen.

– Jo se, että työllistää itsensä, on arvokasta. Mutta yhdenkään pienen yrityksen kasvu ei saa jäädä ainakaan siitä kiinni, ettei yritys uskalla kasvaa. Siksi yritysten kynnystä työllistää on edelleen madallettava, Petteri Orpo painottaa.

– Erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso riski. Jakaako työntekijä yrittäjän arvot? Sitoutuuko hän niihin? Riittääkö hänen motivaationsa, jos oman elämän tilanteet muuttuvat?

Ministeri Orpo tietää, että kukaan yrittäjä ei palkkaa irtisanoakseen. Jokainen menestykseen tähtäävä yrittäjä tietää, että tulosta ei synny ilman osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä.

– Hyvä yrittäjä pitää huolta porukkansa osaamisesta ja hyvinvoinnista. Luotan teihin.  Luotan myös suomalaisiin palkansaajiin. Uskon, että parhaat päätökset syntyvät siellä, missä on paras tieto: siis yrityksissä. Meidän on mahdollistettava se, että työnantaja ja työntekijä saavat sopia joustavasti keskenään asioista, Orpo sanoo.

–Tiedän, että järjestäytymättömien yritysten pääsy soveltamaan työaikalaissa määritettyjä asioita on teille paljon tärkeämpi kuin kiistanalainen irtisanomislaki.

Olen varma, että koko hallitus on valmis palaamaan tähän, jos yleisempää halukkuutta löytyy.

”Nyt uskaltaa rakastua yrittäjään”

Orpo painottaa, että sosiaaliturvaa on uudistettava niin, että se tunnistaa myös yrittäjän.

– Tässä hallituksessa päätimme, että yrittäjien puolisot pääsevät jatkossa palkansaajien työttömyysturvan piiriin. Nyt uskaltaa rakastua yrittäjään! valtiovarainministeri Petteri Orpo hehkuttaa.

– Olen varma, että ilman yrittäjyyttä ja siihen yhdistyvää osaamista, luovuutta ja rohkeutta uudet teknologiat jäävät valjastamatta, uudet yritykset ja työpaikat luomatta, uuden aikakauden lupaukset lunastamatta.

– Olemme päässeet tässä pienessä maassa aika pitkälle – ja pitkälti teidän yrittäjien ansiosta.  Kiitos teille, että olette valinneet yrittäjyyden. Ilman teitä ja aiempia yrittäjäpolvia me emme olisi nyt tässä, valtiovarainministeri Petteri Orpo kiittää.

Yrittäjyys on elämäntapa ja asenne

Juhlapuheessa Petteri Orpo muisteli, kuinka hän työskenteli nuorena miehenä kesäisin ja viikonloppuisin setänsä Timon ja hänen vaimonsa Raijan vaatekaupassa Turun keskustassa.

– Timo ja Raija olivat aina töissä. 35 vuoteen he eivät ottaneet yhtään kokonaista viikonloppua vapaaksi. Kunnes yhtenä perjantaina he ojensivat minulle kaupan avaimet ja kertoivat lähtevänsä viikonvaihteeksi mökille, valtiovarainministeri Orpo kertoo. 

– Tiedän, että Timo ja Raija eivät ole ainoat lajissaan. Minulle he opettivat kaksi erittäin tärkeää asiaa: Ensinnäkin, opin myymään housuja. Toiseksi, opin millaista sitoutuneisuutta ja vastuun kantamista yrittäjyys vaatii. Se on elämäntapa. Se on asenne, Petteri Orpo sanoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ministeri Orpo: Yrittäjän ja työntekijän pitää saada joustavasti sopia keskenään

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Lokakuu 2018 - 16:54

Valtiovarainministeri Petteri Orpo painottaa, että maailma ympärillämme muuttuu kiihtyvällä nopeudella.

– Tämä aika on nyt solkenaan vastakkainasettelua, jota en voi hyväksyä. Suhteettoman laajat poliittiset lakot, jotka haittaavat ihmisten arkea ja osuvat jupakan ulkopuolisiin, ovat kohtuuttomia, Orpo toteaa ajankohtaisesta aiheesta.

Ay-liikkeen toiminta kertoo Orpon mukaan myös siitä, että halutaan pitää yllä asetelmaa, joka ei ole Suomessa enää nykypäivää, eikä ainakaan tulevaisuutta.

– Työllisyys on minulle tärkein asia, tarvitsemme jatkuvasti uusia toimia, siksi pienten yritysten työllistämislaki on etenemässä eduskuntaan, ministeri Orpo painottaa.

Hänen mukaansa suomalaiset yritykset ja innovaatiot pitkälti ratkaisevat, mikä Suomen rooli tässä muutoksessa on. Nyt yhteiskunnasta on löydyttävä samaa ketteryyttä kuin suomalaisista yrityksistä löytyy.

– Me tarvitsemme uudenlaiset pelisäännöt. Tarvitsemme uudistuksia, jotka ravitsevat yrittämisen maaperää: meidän on uudistettava niin verotusta, työelämää kuin sosiaaliturvaa, Orpo listaa.

Verotuksen on tuettava työtä ja yrittämistä. Poliitikkojen tehtävä on purkaa yrittämistä vaikeuttavaa sääntelyä.

– Haluan myös uudistaa lainsäädäntöä niin, että konkurssin tehnyt yrittäjä pääsee nykyistä nopeammin takaisin jaloilleen.

Kohti paikallista sopimista

Valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan kynnystä yrittäjyyteen on edelleen madallettava, esimerkiksi lisätä mahdollisuuksia yhdistää opiskelua tai palkkatyötä yrittämiseen.

– Jo se, että työllistää itsensä, on arvokasta. Mutta yhdenkään pienen yrityksen kasvu ei saa jäädä ainakaan siitä kiinni, ettei yritys uskalla kasvaa. Siksi yritysten kynnystä työllistää on edelleen madallettava, Petteri Orpo painottaa.

– Erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso riski. Jakaako työntekijä yrittäjän arvot? Sitoutuuko hän niihin? Riittääkö hänen motivaationsa, jos oman elämän tilanteet muuttuvat?

Ministeri Orpo tietää, että kukaan yrittäjä ei palkkaa irtisanoakseen. Jokainen menestykseen tähtäävä yrittäjä tietää, että tulosta ei synny ilman osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä.

– Hyvä yrittäjä pitää huolta porukkansa osaamisesta ja hyvinvoinnista. Luotan teihin.  Luotan myös suomalaisiin palkansaajiin. Uskon, että parhaat päätökset syntyvät siellä, missä on paras tieto: siis yrityksissä. Meidän on mahdollistettava se, että työnantaja ja työntekijä saavat sopia joustavasti keskenään asioista, Orpo sanoo.

–Tiedän, että järjestäytymättömien yritysten pääsy soveltamaan työaikalaissa määritettyjä asioita on teille paljon tärkeämpi kuin kiistanalainen irtisanomislaki.

Olen varma, että koko hallitus on valmis palaamaan tähän, jos yleisempää halukkuutta löytyy.

”Nyt uskaltaa rakastua yrittäjään”

Orpo painottaa, että sosiaaliturvaa on uudistettava niin, että se tunnistaa myös yrittäjän.

– Tässä hallituksessa päätimme, että yrittäjien puolisot pääsevät jatkossa palkansaajien työttömyysturvan piiriin. Nyt uskaltaa rakastua yrittäjään! valtiovarainministeri Petteri Orpo hehkuttaa.

– Olen varma, että ilman yrittäjyyttä ja siihen yhdistyvää osaamista, luovuutta ja rohkeutta uudet teknologiat jäävät valjastamatta, uudet yritykset ja työpaikat luomatta, uuden aikakauden lupaukset lunastamatta.

– Olemme päässeet tässä pienessä maassa aika pitkälle – ja pitkälti teidän yrittäjien ansiosta.  Kiitos teille, että olette valinneet yrittäjyyden. Ilman teitä ja aiempia yrittäjäpolvia me emme olisi nyt tässä, valtiovarainministeri Petteri Orpo kiittää.

Yrittäjyys on elämäntapa ja asenne

Juhlapuheessa Petteri Orpo muisteli, kuinka hän työskenteli nuorena miehenä kesäisin ja viikonloppuisin setänsä Timon ja hänen vaimonsa Raijan vaatekaupassa Turun keskustassa.

– Timo ja Raija olivat aina töissä. 35 vuoteen he eivät ottaneet yhtään kokonaista viikonloppua vapaaksi. Kunnes yhtenä perjantaina he ojensivat minulle kaupan avaimet ja kertoivat lähtevänsä viikonvaihteeksi mökille, valtiovarainministeri Orpo kertoo. 

– Tiedän, että Timo ja Raija eivät ole ainoat lajissaan. Minulle he opettivat kaksi erittäin tärkeää asiaa: Ensinnäkin, opin myymään housuja. Toiseksi, opin millaista sitoutuneisuutta ja vastuun kantamista yrittäjyys vaatii. Se on elämäntapa. Se on asenne, Petteri Orpo sanoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ministeri Orpo: Yrittäjän ja työntekijän pitää saada joustavasti sopia keskenään

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Lokakuu 2018 - 16:54

Valtiovarainministeri Petteri Orpo painottaa, että maailma ympärillämme muuttuu kiihtyvällä nopeudella.

– Tämä aika on nyt solkenaan vastakkainasettelua, jota en voi hyväksyä. Suhteettoman laajat poliittiset lakot, jotka haittaavat ihmisten arkea ja osuvat jupakan ulkopuolisiin, ovat kohtuuttomia, Orpo toteaa ajankohtaisesta aiheesta.

Ay-liikkeen toiminta kertoo Orpon mukaan myös siitä, että halutaan pitää yllä asetelmaa, joka ei ole Suomessa enää nykypäivää, eikä ainakaan tulevaisuutta.

– Työllisyys on minulle tärkein asia, tarvitsemme jatkuvasti uusia toimia, siksi pienten yritysten työllistämislaki on etenemässä eduskuntaan, ministeri Orpo painottaa.

Hänen mukaansa suomalaiset yritykset ja innovaatiot pitkälti ratkaisevat, mikä Suomen rooli tässä muutoksessa on. Nyt yhteiskunnasta on löydyttävä samaa ketteryyttä kuin suomalaisista yrityksistä löytyy.

– Me tarvitsemme uudenlaiset pelisäännöt. Tarvitsemme uudistuksia, jotka ravitsevat yrittämisen maaperää: meidän on uudistettava niin verotusta, työelämää kuin sosiaaliturvaa, Orpo listaa.

Verotuksen on tuettava työtä ja yrittämistä. Poliitikkojen tehtävä on purkaa yrittämistä vaikeuttavaa sääntelyä.

– Haluan myös uudistaa lainsäädäntöä niin, että konkurssin tehnyt yrittäjä pääsee nykyistä nopeammin takaisin jaloilleen.

Kohti paikallista sopimista

Valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan kynnystä yrittäjyyteen on edelleen madallettava, esimerkiksi lisätä mahdollisuuksia yhdistää opiskelua tai palkkatyötä yrittämiseen.

– Jo se, että työllistää itsensä, on arvokasta. Mutta yhdenkään pienen yrityksen kasvu ei saa jäädä ainakaan siitä kiinni, ettei yritys uskalla kasvaa. Siksi yritysten kynnystä työllistää on edelleen madallettava, Petteri Orpo painottaa.

– Erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso riski. Jakaako työntekijä yrittäjän arvot? Sitoutuuko hän niihin? Riittääkö hänen motivaationsa, jos oman elämän tilanteet muuttuvat?

Ministeri Orpo tietää, että kukaan yrittäjä ei palkkaa irtisanoakseen. Jokainen menestykseen tähtäävä yrittäjä tietää, että tulosta ei synny ilman osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä.

– Hyvä yrittäjä pitää huolta porukkansa osaamisesta ja hyvinvoinnista. Luotan teihin.  Luotan myös suomalaisiin palkansaajiin. Uskon, että parhaat päätökset syntyvät siellä, missä on paras tieto: siis yrityksissä. Meidän on mahdollistettava se, että työnantaja ja työntekijä saavat sopia joustavasti keskenään asioista, Orpo sanoo.

–Tiedän, että järjestäytymättömien yritysten pääsy soveltamaan työaikalaissa määritettyjä asioita on teille paljon tärkeämpi kuin kiistanalainen irtisanomislaki.

Olen varma, että koko hallitus on valmis palaamaan tähän, jos yleisempää halukkuutta löytyy.

”Nyt uskaltaa rakastua yrittäjään”

Orpo painottaa, että sosiaaliturvaa on uudistettava niin, että se tunnistaa myös yrittäjän.

– Tässä hallituksessa päätimme, että yrittäjien puolisot pääsevät jatkossa palkansaajien työttömyysturvan piiriin. Nyt uskaltaa rakastua yrittäjään! valtiovarainministeri Petteri Orpo hehkuttaa.

– Olen varma, että ilman yrittäjyyttä ja siihen yhdistyvää osaamista, luovuutta ja rohkeutta uudet teknologiat jäävät valjastamatta, uudet yritykset ja työpaikat luomatta, uuden aikakauden lupaukset lunastamatta.

– Olemme päässeet tässä pienessä maassa aika pitkälle – ja pitkälti teidän yrittäjien ansiosta.  Kiitos teille, että olette valinneet yrittäjyyden. Ilman teitä ja aiempia yrittäjäpolvia me emme olisi nyt tässä, valtiovarainministeri Petteri Orpo kiittää.

Yrittäjyys on elämäntapa ja asenne

Juhlapuheessa Petteri Orpo muisteli, kuinka hän työskenteli nuorena miehenä kesäisin ja viikonloppuisin setänsä Timon ja hänen vaimonsa Raijan vaatekaupassa Turun keskustassa.

– Timo ja Raija olivat aina töissä. 35 vuoteen he eivät ottaneet yhtään kokonaista viikonloppua vapaaksi. Kunnes yhtenä perjantaina he ojensivat minulle kaupan avaimet ja kertoivat lähtevänsä viikonvaihteeksi mökille, valtiovarainministeri Orpo kertoo. 

– Tiedän, että Timo ja Raija eivät ole ainoat lajissaan. Minulle he opettivat kaksi erittäin tärkeää asiaa: Ensinnäkin, opin myymään housuja. Toiseksi, opin millaista sitoutuneisuutta ja vastuun kantamista yrittäjyys vaatii. Se on elämäntapa. Se on asenne, Petteri Orpo sanoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Jukka Jalonen: Yhdessä asetetut tavoitteet avain mestaruuteen

Yrittäjät tiedotteet - 20. Lokakuu 2018 - 15:37

– Haluan korostaa toiminnallisia tavoitteita, jotka kertovat miten pitää toimia, että on parempi mahdollisuus onnistua.

Jukka Jalonen puhui Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien seminaarissa Turussa lauantaina.

Nuorten maajoukkueen kanssa tavoitteet puettiin Menestyksen portaat –julisteeseen.

– Siinä on hyvin konkreettisia asioita, miten pitää toimia. Tavoitteena on, että joukkue pystyisi olemaan parhaimmillaan, kun sen hetki on.

Menestyksen portaita pystyttiin hyödyntämään pelissä.

– Yksi porrasaskelma muistutti elämään hetkessä. Siitä oli apua pelissä, kun tuli takaisku.

Jalosen mukaan on tärkeätä määritellä tavoitteet yhdessä koko ryhmän kanssa.

– Kun tavoitteet asetetaan yhdessä, sitoutuminen on syvempi.

Jääkiekkojoukkueen valmentamisessa on Jalosen mukaan paljon yhtäläisyyksiä työelämän johtajuuteen.

– Ensimmäinen tärkeä juttu on, että ilmapiiri ja henki on ryhmässä positiivinen. 

Johtajan tulisi olla vaativa mutta reilu.

– Täytyy myös osata myöntää virheensä ja kantaa vastuunsa.

Tiimin tulisi osata pitää myös hauskaa yhdessä.

– Ilo ja huumori luovat hyvää ilmapiiriä, Jalonen muistutti.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Kategoriat: Yrittäjät

Jukka Jalonen: Yhdessä asetetut tavoitteet avain mestaruuteen

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Lokakuu 2018 - 15:37

– Haluan korostaa toiminnallisia tavoitteita, jotka kertovat miten pitää toimia, että on parempi mahdollisuus onnistua.

Jukka Jalonen puhui Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien seminaarissa Turussa lauantaina.

Nuorten maajoukkueen kanssa tavoitteet puettiin Menestyksen portaat –julisteeseen.

– Siinä on hyvin konkreettisia asioita, miten pitää toimia. Tavoitteena on, että joukkue pystyisi olemaan parhaimmillaan, kun sen hetki on.

Menestyksen portaita pystyttiin hyödyntämään pelissä.

– Yksi porrasaskelma muistutti elämään hetkessä. Siitä oli apua pelissä, kun tuli takaisku.

Jalosen mukaan on tärkeätä määritellä tavoitteet yhdessä koko ryhmän kanssa.

– Kun tavoitteet asetetaan yhdessä, sitoutuminen on syvempi.

Jääkiekkojoukkueen valmentamisessa on Jalosen mukaan paljon yhtäläisyyksiä työelämän johtajuuteen.

– Ensimmäinen tärkeä juttu on, että ilmapiiri ja henki on ryhmässä positiivinen. 

Johtajan tulisi olla vaativa mutta reilu.

– Täytyy myös osata myöntää virheensä ja kantaa vastuunsa.

Tiimin tulisi osata pitää myös hauskaa yhdessä.

– Ilo ja huumori luovat hyvää ilmapiiriä, Jalonen muistutti.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Kategoriat: Yrittäjät

Jukka Jalonen: Yhdessä asetetut tavoitteet avain mestaruuteen

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Lokakuu 2018 - 15:37

– Haluan korostaa toiminnallisia tavoitteita, jotka kertovat miten pitää toimia, että on parempi mahdollisuus onnistua.

Jukka Jalonen puhui Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien seminaarissa Turussa lauantaina.

Nuorten maajoukkueen kanssa tavoitteet puettiin Menestyksen portaat –julisteeseen.

– Siinä on hyvin konkreettisia asioita, miten pitää toimia. Tavoitteena on, että joukkue pystyisi olemaan parhaimmillaan, kun sen hetki on.

Menestyksen portaita pystyttiin hyödyntämään pelissä.

– Yksi porrasaskelma muistutti elämään hetkessä. Siitä oli apua pelissä, kun tuli takaisku.

Jalosen mukaan on tärkeätä määritellä tavoitteet yhdessä koko ryhmän kanssa.

– Kun tavoitteet asetetaan yhdessä, sitoutuminen on syvempi.

Jääkiekkojoukkueen valmentamisessa on Jalosen mukaan paljon yhtäläisyyksiä työelämän johtajuuteen.

– Ensimmäinen tärkeä juttu on, että ilmapiiri ja henki on ryhmässä positiivinen. 

Johtajan tulisi olla vaativa mutta reilu.

– Täytyy myös osata myöntää virheensä ja kantaa vastuunsa.

Tiimin tulisi osata pitää myös hauskaa yhdessä.

– Ilo ja huumori luovat hyvää ilmapiiriä, Jalonen muistutti.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Kategoriat: Yrittäjät

Pikkuyrittäjät tenttasivat paneelissa – ”Maailman paras johtaja on Obama”

Yrittäjät tiedotteet - 20. Lokakuu 2018 - 14:42

– Maailman paras johtaja on mielestäni Barack Obama. Hän on johdonmukainen, luotettava visionääri ja uudistaja, Mika Railosalo vastasi.

– Minulla on sama vastaus. Hän on suunnannäyttäjä, joka seisoo sanojensa takana. Hän on itsenäinen esikuva, Hanna-Maria Seppälä komppasi.

Otto Takala sanoi maailmassa olevan monia hyviä johtajia eikä osannut nostaa heistä ketään ylitse muiden.

– Hyvä johtaja tuntee työntekijänsä, tietää mikä on tavoite ja osaa näyttää suunnan siihen.

Mika Railosalo korosti luottamusta johtajan ominaisuutena.

– Sen minkä lupaat, myös pidät.

Erika ja Paulus ovat Kuoppanummen koulun 5-luokkalaisia Nummelasta. He ovat mukana pikkuyrittäjät-opinto-ohjelmassa, jossa lapset tutustuvat leikinomaisesti yrittäjyyteen ja perustavat oman pikkuyrityksensä.

– Yritykseni on Hopeahelmi ja se valmistaa koruja, kertoi Erika.

Pauluksen yrityksen nimi on Jouluputiikki ja se valmistaa jouluisia tavaroita.
– Myymme niitä myyntitapahtumassa, kertoi Paulus.

Pikkuyrittäjät saivat myös vastata paneelia vetäneen Turun Sanomien päätoimittajan Kari Vainion kysymyksiin.

– Hyvä työpaikka on sellainen, jossa saa tehdä sitä mistä tykkää kivojen ihmisten kanssa. Hyvä johtaja on kannustava, arvioi Erika.

– Hyvä johtaja on tasapuolinen ja reilu. Hyvässä työpaikassa on kivoja ihmisiä ja työstä saa hyvää korvausta, korosti Paulus.

Pauluksen mielestä yrittäjyydessä on parasta se, että saa itse keksiä mitä tekee.

– Voi itse keksiä myös yrityksen nimen.

Hän oli luottavainen yrityksensä tulevaisuuteen.

– Uskon, että se menestyy. 

Paneelissa puhuttiin myös datalla johtamisesta. Otto Takala kertoi, että Kajaaniin on perustettu eSportin pelaajille testilaboratorio.

– Alamme on uusi eikä siinä ole testattua dataa pohjalla. Nyt saamme laboratoriosta uutta tietoa, jonka analysointi on tärkeätä.

Hanna-Maria Seppälä korosti sitä, että johtajan pitää seurata markkinoita, urheilijan tapauksessa muita urheilijoita.

– Pitää olla ajan hermoilla ja seurata, mihin tekniikka on menossa. 

Mika Railosalo kertoi johtajuuskoulutuksen ja pitkän kokemuksen opettaneen, että johtaja ei voi olla vastausautomaatti.

– Pyrin oivalluttamaan väkeä, että he löytävät itse vastauksen. Yhteisessä keskustelussa voidaan todeta, mikä on hyvä tie edetä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tiina Rantakoski, Vesa-Matti Väärä

Kategoriat: Yrittäjät

Pikkuyrittäjät tenttasivat paneelissa – ”Maailman paras johtaja on Obama”

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Lokakuu 2018 - 14:42

– Maailman paras johtaja on mielestäni Barack Obama. Hän on johdonmukainen, luotettava visionääri ja uudistaja, Mika Railosalo vastasi.

– Minulla on sama vastaus. Hän on suunnannäyttäjä, joka seisoo sanojensa takana. Hän on itsenäinen esikuva, Hanna-Maria Seppälä komppasi.

Otto Takala sanoi maailmassa olevan monia hyviä johtajia eikä osannut nostaa heistä ketään ylitse muiden.

– Hyvä johtaja tuntee työntekijänsä, tietää mikä on tavoite ja osaa näyttää suunnan siihen.

Mika Railosalo korosti luottamusta johtajan ominaisuutena.

– Sen minkä lupaat, myös pidät.

Erika ja Paulus ovat Kuoppanummen koulun 5-luokkalaisia Nummelasta. He ovat mukana pikkuyrittäjät-opinto-ohjelmassa, jossa lapset tutustuvat leikinomaisesti yrittäjyyteen ja perustavat oman pikkuyrityksensä.

– Yritykseni on Hopeahelmi ja se valmistaa koruja, kertoi Erika.

Pauluksen yrityksen nimi on Jouluputiikki ja se valmistaa jouluisia tavaroita.
– Myymme niitä myyntitapahtumassa, kertoi Paulus.

Pikkuyrittäjät saivat myös vastata paneelia vetäneen Turun Sanomien päätoimittajan Kari Vainion kysymyksiin.

– Hyvä työpaikka on sellainen, jossa saa tehdä sitä mistä tykkää kivojen ihmisten kanssa. Hyvä johtaja on kannustava, arvioi Erika.

– Hyvä johtaja on tasapuolinen ja reilu. Hyvässä työpaikassa on kivoja ihmisiä ja työstä saa hyvää korvausta, korosti Paulus.

Pauluksen mielestä yrittäjyydessä on parasta se, että saa itse keksiä mitä tekee.

– Voi itse keksiä myös yrityksen nimen.

Hän oli luottavainen yrityksensä tulevaisuuteen.

– Uskon, että se menestyy. 

Paneelissa puhuttiin myös datalla johtamisesta. Otto Takala kertoi, että Kajaaniin on perustettu eSportin pelaajille testilaboratorio.

– Alamme on uusi eikä siinä ole testattua dataa pohjalla. Nyt saamme laboratoriosta uutta tietoa, jonka analysointi on tärkeätä.

Hanna-Maria Seppälä korosti sitä, että johtajan pitää seurata markkinoita, urheilijan tapauksessa muita urheilijoita.

– Pitää olla ajan hermoilla ja seurata, mihin tekniikka on menossa. 

Mika Railosalo kertoi johtajuuskoulutuksen ja pitkän kokemuksen opettaneen, että johtaja ei voi olla vastausautomaatti.

– Pyrin oivalluttamaan väkeä, että he löytävät itse vastauksen. Yhteisessä keskustelussa voidaan todeta, mikä on hyvä tie edetä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tiina Rantakoski, Vesa-Matti Väärä

Kategoriat: Yrittäjät

Pikkuyrittäjät tenttasivat paneelissa – ”Maailman paras johtaja on Obama”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Lokakuu 2018 - 14:42

– Maailman paras johtaja on mielestäni Barack Obama. Hän on johdonmukainen, luotettava visionääri ja uudistaja, Mika Railosalo vastasi.

– Minulla on sama vastaus. Hän on suunnannäyttäjä, joka seisoo sanojensa takana. Hän on itsenäinen esikuva, Hanna-Maria Seppälä komppasi.

Otto Takala sanoi maailmassa olevan monia hyviä johtajia eikä osannut nostaa heistä ketään ylitse muiden.

– Hyvä johtaja tuntee työntekijänsä, tietää mikä on tavoite ja osaa näyttää suunnan siihen.

Mika Railosalo korosti luottamusta johtajan ominaisuutena.

– Sen minkä lupaat, myös pidät.

Erika ja Paulus ovat Kuoppanummen koulun 5-luokkalaisia Nummelasta. He ovat mukana pikkuyrittäjät-opinto-ohjelmassa, jossa lapset tutustuvat leikinomaisesti yrittäjyyteen ja perustavat oman pikkuyrityksensä.

– Yritykseni on Hopeahelmi ja se valmistaa koruja, kertoi Erika.

Pauluksen yrityksen nimi on Jouluputiikki ja se valmistaa jouluisia tavaroita.
– Myymme niitä myyntitapahtumassa, kertoi Paulus.

Pikkuyrittäjät saivat myös vastata paneelia vetäneen Turun Sanomien päätoimittajan Kari Vainion kysymyksiin.

– Hyvä työpaikka on sellainen, jossa saa tehdä sitä mistä tykkää kivojen ihmisten kanssa. Hyvä johtaja on kannustava, arvioi Erika.

– Hyvä johtaja on tasapuolinen ja reilu. Hyvässä työpaikassa on kivoja ihmisiä ja työstä saa hyvää korvausta, korosti Paulus.

Pauluksen mielestä yrittäjyydessä on parasta se, että saa itse keksiä mitä tekee.

– Voi itse keksiä myös yrityksen nimen.

Hän oli luottavainen yrityksensä tulevaisuuteen.

– Uskon, että se menestyy. 

Paneelissa puhuttiin myös datalla johtamisesta. Otto Takala kertoi, että Kajaaniin on perustettu eSportin pelaajille testilaboratorio.

– Alamme on uusi eikä siinä ole testattua dataa pohjalla. Nyt saamme laboratoriosta uutta tietoa, jonka analysointi on tärkeätä.

Hanna-Maria Seppälä korosti sitä, että johtajan pitää seurata markkinoita, urheilijan tapauksessa muita urheilijoita.

– Pitää olla ajan hermoilla ja seurata, mihin tekniikka on menossa. 

Mika Railosalo kertoi johtajuuskoulutuksen ja pitkän kokemuksen opettaneen, että johtaja ei voi olla vastausautomaatti.

– Pyrin oivalluttamaan väkeä, että he löytävät itse vastauksen. Yhteisessä keskustelussa voidaan todeta, mikä on hyvä tie edetä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tiina Rantakoski, Vesa-Matti Väärä

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjäpäivät käynnissä Turussa: Katso ensimmäisen päivän tunnelmat

Yrittäjät tiedotteet - 20. Lokakuu 2018 - 10:49

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät järjestetään tänä vuonna Turussa. Kokosimme videolle ensimmäisen päivän tunnelmia ja tapahtumia. Päivän aikana yrittäjät verkostoituivat ja pääsivät vierailemaan Mayerin Turun telakalla. Ilta päättyi juhlaan ja Pete Parkkosen keikkaan.

Video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjäpäivät käynnissä Turussa: Katso ensimmäisen päivän tunnelmat

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Lokakuu 2018 - 10:49

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät järjestetään tänä vuonna Turussa. Kokosimme videolle ensimmäisen päivän tunnelmia ja tapahtumia. Päivän aikana yrittäjät verkostoituivat ja pääsivät vierailemaan Mayerin Turun telakalla. Ilta päättyi juhlaan ja Pete Parkkosen keikkaan.

Video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjäpäivät käynnissä Turussa: Katso ensimmäisen päivän tunnelmat

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Lokakuu 2018 - 10:49

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät järjestetään tänä vuonna Turussa. Kokosimme videolle ensimmäisen päivän tunnelmia ja tapahtumia. Päivän aikana yrittäjät verkostoituivat ja pääsivät vierailemaan Mayerin Turun telakalla. Ilta päättyi juhlaan ja Pete Parkkosen keikkaan.

Video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kolme tarinaa epäonnistumisesta – mihin veritulppa, nälkäinen vatsa ja ponnistuslauta isoihin virheisiin johtivatkaan

Yrittäjät tiedotteet - 19. Lokakuu 2018 - 18:00

Yrittäjäpäivien perjantain ohjelmassa oli Vierailukeskus Joessa Fuck up night, jossa kuultiin kolme tarinaa epäonnistumisesta.

Heidi Tetri sai vuonna 2014 keuhkoveritulpan.

– Seuraavana aamuna päätin, että nyt loppuu jossittelu ja perustan yrityksen. Hain ja sain satatonnia lainaa Finnverasta ruuan verkkokauppaa varten. Olin sitä mieltä, että en voi kuin menestyä.

Ruuan verkkokauppa näki päivänvalon alkuvuodesta 2015. Kaikki tuntui aluksi menevän hyvin.

– Asiakkaat olivat tyytyväisiä, sillä 85 prosenttia heistä uusi tilauksen. Keskiostos oli lähellä satasta, kun se normaalisti on 25 euroa.

Verkkokauppa lupasi toimituksen tunnin sisällä.

– Se ei toiminut kovin hyvin.

Suurin murhe tuli kuitenkin kylmälaitteista, jotka hajosivat yksi toisensa jälkeen.

– Pakastin hajosi ja oli investoitava pakastinhuoneeseen, joka maksoi kymppitonnin. Oli kesäkuu ja päätin vielä satsata. Yhdeksän kuukauden pyörittämisen jälkeen totesin, että nyt riittää.

Yrityksen alasajon jälkeen Tetri yritti myydä konseptia Stockmannille ja Suomen Lähikaupalle. Jälkimmäisen kanssa neuvottelut olivat jo edenneet, kunnes Kesko osti sen.

– Opin sen, että vaikka halusin sairastamisen jälkeen nopeasti liikkeelle, olisin tarvinnut tiimin ympärilleni. Taidan olla nopea liikkeissäni, sillä nyt sunnuntaina en tiennyt, että maanantaina ostan asunnon.

Tetri ei halunnut ajaa yritystään konkurssiin, vaan maksaa edelleen 1500 euroa kuussa yrityslainaa pois.

”Miksi tehdä 40 tuntia töitä kun voi tehdä 80”

Mervi Lamminen kertoo nykyisin vetävänsä Auntie Solutions -yritystä, joka kilpailee Kasvu Open -finaalissa.

– Voisin kutsua itseäni sarjaepäonnistujaksi, Lamminen sanoo. Hän kuvailee, miten nuorena sai potkut siivousyrityksestä, koska ei tiennyt yhdestä vessasta, joka olisi pitänyt siivota. 

Lamminen pääsi opiskelemaan kauppakorkeakouluun ja mielessä kävi yrittäjyys.

– Tykkäsin ajatuksesta olla yrittäjä, mutta rohkeus ei riittänyt esikoisen saannin ja asuntolainan jälkeen.

Hän työllistyi isoihin yrityksiin ja eteni nopeasti hyville paikoille.

– Uuvuin työelämässä. Motivoiva, mahtava työ ei pitänytkään hengissä, vaan päädyin irtisanoutumaan.

Ajatus omasta yrityksestä heräsi uudelleen.

– Miksi tehdä 40 tuntia töitä viikossa, jos voi tehdä 80 tuntia. Jälkikäteen ajateltuna kokemukseni korporaatioista oli ponnistusalusta isompiin virheisiin. Suunnittelin makeita juttuja, mutta en tajunnut, että olen erilaisessa bisneksessä.

Lammisen yritys oli kuntosali, jonka hän perusti silloisen puolisonsa kanssa.

– Ennen kuin sali oli auki, hän asui eri osoitteessa. Silti jatkoimme yhdessä yritystä.

Sali ei kannattanut muun muassa sen takia, että lähelle perustettiin halpasali. Lamminen halusi viedä yrityksen konkurssiin ja jatkaa puhtaalta pöydältä.

– Maksan tuhat euroa kuussa aika monta vuotta. Elämäni kallein kuntosalijäsenyys, joka ei sisällä kuntoiluoikeutta.

Lamminen kertoo, että pahimpina päivinä hän ei jaksanut muuta kuin pedata sänkynsä.

"Kunhan saa päivittäin ruokaa"

Hasan Alazawii kertoo kolmannen yrittäjätarinan, joka alkoi hänen kävellessään tyhjän liikehuoneiston ohi Turun Itäharjulla.

– Huomasin, että alueella ei ollut lounasravintolaa. Sillä hetkellä päätin, että perustan ravintolan.

Asiassa oli vain muutama mutka.

– Minulla ei ollut hygieniapassia, en tykkää kokata ja taskussa oli vain 400 euroa. Alan koulutustakaan ei ollut.

Alazawiin kirkkaana visiona oli, että saisi ravintolasta ruokaa.

– Voisi sanoa, että miehen vatsa valloitti. Päätin vuokrata tilan ja ajattelin, että eihän siitä tarvitse tuottoa saada, kunhan saan päivittäin ruokaa.

Lähtöä helpotti se, että tilat vuokrattiin vuodeksi 400 euron kuukausivuokralla. Sovittiin, että vuoden jälkeen vuokra olisi tuhat euroa kuussa.

– Aloin kalustaa ja keksin nimeksi Ravintola Mix. Jokainen kabinetti oli tietyntyyppinen, oli antiikki-, luonto- ja moderni-teemaiset kabinetit. 

Ruokatarjontakin oli monipuolista, venäläistä borsch-keittoa, ranskalaista hernekeittoa ja irakilaista ruokaa.

– En osannut kokata, mutta minulla ei ollut varaa palkata ketään. Siispä veitsi käteen ja kokkaamaan. Yllättäen asiakkaat totesivat, että onpa tosi hyvää.

Vuoden päästä alkoivat pyöriä suuremmat vuokrat eikä toiminta enää kannattanut.

– Myin ravintolan ja sain omani pois. 650 euroa jäi käteen, jolla matkustin Irakiin.

Nykyisin Alazawii pyörittää miesten vaatemerkkiä ja pukuliikettä.

– Tavoitteena on tehdä naisista onnellisempia pukemalla miehet hieman tyylikkäämmin.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kolme tarinaa epäonnistumisesta – mihin veritulppa, nälkäinen vatsa ja ponnistuslauta isoihin virheisiin johtivatkaan

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Lokakuu 2018 - 18:00

Yrittäjäpäivien perjantain ohjelmassa oli Vierailukeskus Joessa Fuck up night, jossa kuultiin kolme tarinaa epäonnistumisesta.

Heidi Tetri sai vuonna 2014 keuhkoveritulpan.

– Seuraavana aamuna päätin, että nyt loppuu jossittelu ja perustan yrityksen. Hain ja sain satatonnia lainaa Finnverasta ruuan verkkokauppaa varten. Olin sitä mieltä, että en voi kuin menestyä.

Ruuan verkkokauppa näki päivänvalon alkuvuodesta 2015. Kaikki tuntui aluksi menevän hyvin.

– Asiakkaat olivat tyytyväisiä, sillä 85 prosenttia heistä uusi tilauksen. Keskiostos oli lähellä satasta, kun se normaalisti on 25 euroa.

Verkkokauppa lupasi toimituksen tunnin sisällä.

– Se ei toiminut kovin hyvin.

Suurin murhe tuli kuitenkin kylmälaitteista, jotka hajosivat yksi toisensa jälkeen.

– Pakastin hajosi ja oli investoitava pakastinhuoneeseen, joka maksoi kymppitonnin. Oli kesäkuu ja päätin vielä satsata. Yhdeksän kuukauden pyörittämisen jälkeen totesin, että nyt riittää.

Yrityksen alasajon jälkeen Tetri yritti myydä konseptia Stockmannille ja Suomen Lähikaupalle. Jälkimmäisen kanssa neuvottelut olivat jo edenneet, kunnes Kesko osti sen.

– Opin sen, että vaikka halusin sairastamisen jälkeen nopeasti liikkeelle, olisin tarvinnut tiimin ympärilleni. Taidan olla nopea liikkeissäni, sillä nyt sunnuntaina en tiennyt, että maanantaina ostan asunnon.

Tetri ei halunnut ajaa yritystään konkurssiin, vaan maksaa edelleen 1500 euroa kuussa yrityslainaa pois.

”Miksi tehdä 40 tuntia töitä kun voi tehdä 80”

Mervi Lamminen kertoo nykyisin vetävänsä Auntie Solutions -yritystä, joka kilpailee Kasvu Open -finaalissa.

– Voisin kutsua itseäni sarjaepäonnistujaksi, Lamminen sanoo. Hän kuvailee, miten nuorena sai potkut siivousyrityksestä, koska ei tiennyt yhdestä vessasta, joka olisi pitänyt siivota. 

Lamminen pääsi opiskelemaan kauppakorkeakouluun ja mielessä kävi yrittäjyys.

– Tykkäsin ajatuksesta olla yrittäjä, mutta rohkeus ei riittänyt esikoisen saannin ja asuntolainan jälkeen.

Hän työllistyi isoihin yrityksiin ja eteni nopeasti hyville paikoille.

– Uuvuin työelämässä. Motivoiva, mahtava työ ei pitänytkään hengissä, vaan päädyin irtisanoutumaan.

Ajatus omasta yrityksestä heräsi uudelleen.

– Miksi tehdä 40 tuntia töitä viikossa, jos voi tehdä 80 tuntia. Jälkikäteen ajateltuna kokemukseni korporaatioista oli ponnistusalusta isompiin virheisiin. Suunnittelin makeita juttuja, mutta en tajunnut, että olen erilaisessa bisneksessä.

Lammisen yritys oli kuntosali, jonka hän perusti silloisen puolisonsa kanssa.

– Ennen kuin sali oli auki, hän asui eri osoitteessa. Silti jatkoimme yhdessä yritystä.

Sali ei kannattanut muun muassa sen takia, että lähelle perustettiin halpasali. Lamminen halusi viedä yrityksen konkurssiin ja jatkaa puhtaalta pöydältä.

– Maksan tuhat euroa kuussa aika monta vuotta. Elämäni kallein kuntosalijäsenyys, joka ei sisällä kuntoiluoikeutta.

Lamminen kertoo, että pahimpina päivinä hän ei jaksanut muuta kuin pedata sänkynsä.

"Kunhan saa päivittäin ruokaa"

Hasan Alazawii kertoo kolmannen yrittäjätarinan, joka alkoi hänen kävellessään tyhjän liikehuoneiston ohi Turun Itäharjulla.

– Huomasin, että alueella ei ollut lounasravintolaa. Sillä hetkellä päätin, että perustan ravintolan.

Asiassa oli vain muutama mutka.

– Minulla ei ollut hygieniapassia, en tykkää kokata ja taskussa oli vain 400 euroa. Alan koulutustakaan ei ollut.

Alazawiin kirkkaana visiona oli, että saisi ravintolasta ruokaa.

– Voisi sanoa, että miehen vatsa valloitti. Päätin vuokrata tilan ja ajattelin, että eihän siitä tarvitse tuottoa saada, kunhan saan päivittäin ruokaa.

Lähtöä helpotti se, että tilat vuokrattiin vuodeksi 400 euron kuukausivuokralla. Sovittiin, että vuoden jälkeen vuokra olisi tuhat euroa kuussa.

– Aloin kalustaa ja keksin nimeksi Ravintola Mix. Jokainen kabinetti oli tietyntyyppinen, oli antiikki-, luonto- ja moderni-teemaiset kabinetit. 

Ruokatarjontakin oli monipuolista, venäläistä borsch-keittoa, ranskalaista hernekeittoa ja irakilaista ruokaa.

– En osannut kokata, mutta minulla ei ollut varaa palkata ketään. Siispä veitsi käteen ja kokkaamaan. Yllättäen asiakkaat totesivat, että onpa tosi hyvää.

Vuoden päästä alkoivat pyöriä suuremmat vuokrat eikä toiminta enää kannattanut.

– Myin ravintolan ja sain omani pois. 650 euroa jäi käteen, jolla matkustin Irakiin.

Nykyisin Alazawii pyörittää miesten vaatemerkkiä ja pukuliikettä.

– Tavoitteena on tehdä naisista onnellisempia pukemalla miehet hieman tyylikkäämmin.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kolme tarinaa epäonnistumisesta – mihin veritulppa, nälkäinen vatsa ja ponnistuslauta isoihin virheisiin johtivatkaan

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Lokakuu 2018 - 18:00

Yrittäjäpäivien perjantain ohjelmassa oli Vierailukeskus Joessa Fuck up night, jossa kuultiin kolme tarinaa epäonnistumisesta.

Heidi Tetri sai vuonna 2014 keuhkoveritulpan.

– Seuraavana aamuna päätin, että nyt loppuu jossittelu ja perustan yrityksen. Hain ja sain satatonnia lainaa Finnverasta ruuan verkkokauppaa varten. Olin sitä mieltä, että en voi kuin menestyä.

Ruuan verkkokauppa näki päivänvalon alkuvuodesta 2015. Kaikki tuntui aluksi menevän hyvin.

– Asiakkaat olivat tyytyväisiä, sillä 85 prosenttia heistä uusi tilauksen. Keskiostos oli lähellä satasta, kun se normaalisti on 25 euroa.

Verkkokauppa lupasi toimituksen tunnin sisällä.

– Se ei toiminut kovin hyvin.

Suurin murhe tuli kuitenkin kylmälaitteista, jotka hajosivat yksi toisensa jälkeen.

– Pakastin hajosi ja oli investoitava pakastinhuoneeseen, joka maksoi kymppitonnin. Oli kesäkuu ja päätin vielä satsata. Yhdeksän kuukauden pyörittämisen jälkeen totesin, että nyt riittää.

Yrityksen alasajon jälkeen Tetri yritti myydä konseptia Stockmannille ja Suomen Lähikaupalle. Jälkimmäisen kanssa neuvottelut olivat jo edenneet, kunnes Kesko osti sen.

– Opin sen, että vaikka halusin sairastamisen jälkeen nopeasti liikkeelle, olisin tarvinnut tiimin ympärilleni. Taidan olla nopea liikkeissäni, sillä nyt sunnuntaina en tiennyt, että maanantaina ostan asunnon.

Tetri ei halunnut ajaa yritystään konkurssiin, vaan maksaa edelleen 1500 euroa kuussa yrityslainaa pois.

”Miksi tehdä 40 tuntia töitä kun voi tehdä 80”

Mervi Lamminen kertoo nykyisin vetävänsä Auntie Solutions -yritystä, joka kilpailee Kasvu Open -finaalissa.

– Voisin kutsua itseäni sarjaepäonnistujaksi, Lamminen sanoo. Hän kuvailee, miten nuorena sai potkut siivousyrityksestä, koska ei tiennyt yhdestä vessasta, joka olisi pitänyt siivota. 

Lamminen pääsi opiskelemaan kauppakorkeakouluun ja mielessä kävi yrittäjyys.

– Tykkäsin ajatuksesta olla yrittäjä, mutta rohkeus ei riittänyt esikoisen saannin ja asuntolainan jälkeen.

Hän työllistyi isoihin yrityksiin ja eteni nopeasti hyville paikoille.

– Uuvuin työelämässä. Motivoiva, mahtava työ ei pitänytkään hengissä, vaan päädyin irtisanoutumaan.

Ajatus omasta yrityksestä heräsi uudelleen.

– Miksi tehdä 40 tuntia töitä viikossa, jos voi tehdä 80 tuntia. Jälkikäteen ajateltuna kokemukseni korporaatioista oli ponnistusalusta isompiin virheisiin. Suunnittelin makeita juttuja, mutta en tajunnut, että olen erilaisessa bisneksessä.

Lammisen yritys oli kuntosali, jonka hän perusti silloisen puolisonsa kanssa.

– Ennen kuin sali oli auki, hän asui eri osoitteessa. Silti jatkoimme yhdessä yritystä.

Sali ei kannattanut muun muassa sen takia, että lähelle perustettiin halpasali. Lamminen halusi viedä yrityksen konkurssiin ja jatkaa puhtaalta pöydältä.

– Maksan tuhat euroa kuussa aika monta vuotta. Elämäni kallein kuntosalijäsenyys, joka ei sisällä kuntoiluoikeutta.

Lamminen kertoo, että pahimpina päivinä hän ei jaksanut muuta kuin pedata sänkynsä.

"Kunhan saa päivittäin ruokaa"

Hasan Alazawii kertoo kolmannen yrittäjätarinan, joka alkoi hänen kävellessään tyhjän liikehuoneiston ohi Turun Itäharjulla.

– Huomasin, että alueella ei ollut lounasravintolaa. Sillä hetkellä päätin, että perustan ravintolan.

Asiassa oli vain muutama mutka.

– Minulla ei ollut hygieniapassia, en tykkää kokata ja taskussa oli vain 400 euroa. Alan koulutustakaan ei ollut.

Alazawiin kirkkaana visiona oli, että saisi ravintolasta ruokaa.

– Voisi sanoa, että miehen vatsa valloitti. Päätin vuokrata tilan ja ajattelin, että eihän siitä tarvitse tuottoa saada, kunhan saan päivittäin ruokaa.

Lähtöä helpotti se, että tilat vuokrattiin vuodeksi 400 euron kuukausivuokralla. Sovittiin, että vuoden jälkeen vuokra olisi tuhat euroa kuussa.

– Aloin kalustaa ja keksin nimeksi Ravintola Mix. Jokainen kabinetti oli tietyntyyppinen, oli antiikki-, luonto- ja moderni-teemaiset kabinetit. 

Ruokatarjontakin oli monipuolista, venäläistä borsch-keittoa, ranskalaista hernekeittoa ja irakilaista ruokaa.

– En osannut kokata, mutta minulla ei ollut varaa palkata ketään. Siispä veitsi käteen ja kokkaamaan. Yllättäen asiakkaat totesivat, että onpa tosi hyvää.

Vuoden päästä alkoivat pyöriä suuremmat vuokrat eikä toiminta enää kannattanut.

– Myin ravintolan ja sain omani pois. 650 euroa jäi käteen, jolla matkustin Irakiin.

Nykyisin Alazawii pyörittää miesten vaatemerkkiä ja pukuliikettä.

– Tavoitteena on tehdä naisista onnellisempia pukemalla miehet hieman tyylikkäämmin.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Jyrki Mäkynen valittiin yksimielisesti – varapuheenjohtajista tiukka äänestys

Yrittäjät tiedotteet - 19. Lokakuu 2018 - 15:35

Jyrki Mäkyselle ei ilmaantunut vastaehdokkaita, joten valinta oli nopea ja yksimielinen. Liittokokousväki nousi seisaalleen taputtamaan Mäkyselle.   

– Kiitän nöyrästi luottamuksesta, minkä äsken sain. Tämä on hieno järjestö, koska tämä on yrittäjien järjestö. Yrittäjät muuttavat maailmaa ja järjestö auttaa heitä siinä, kolmannelle kaksivuotiskaudelle valittu Mäkynen kiitti.

– Ei tämä homma onnistu ilman läheisten tukea…missä on vaimoni Tanja?

Jyrki Mäkynen etsi katsellaan vaimoaan yleisön joukosta ja kun tämän näki, kiitti tätä tuesta.

Mäkysen vuonna 1992 perustama Oy HM Profiili Ab kehittää, suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää työympäristöjä. Toimipisteet ovat Seinäjoella, Vaasassa, Pietarsaaressa ja Jyväskylässä.

Petri Salminen ääniharava

Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen nousi varapuheenjohtajiston ääniharavaksi. Salminen sai 1628 ääntä.

Petri Salmisen yritys Salminen & Tikka Oy keskittyy myynnin ja johtamisen kehittämiseen. Sen kotipaikka on Jyväskylä.

Salmisen lisäksi varapuheenjohtajiksi valittiin istuvat puheenjohtajat Nina Rasola Etelä-Savosta (1488 ääntä) ja Carita Orlando Pääkaupunkiseudun Yrittäjistä (1331 ääntä) sekä Antti Rantalainen Taloushallintoliitosta (1364 ääntä).

Rasolalla on jätehuoltoalan yritys RL-Huolinta Oy Mikkelissä, Orlandolla on hänen nimeään kantava Orlando Consulting Oy, jonka kotipaikka on Vantaa. Tilipalvelu Rantalainen Oy toimii 43 toimipisteessä Suomessa ja yhdessä toimipisteessä Pietarissa.      

Puheenjohtajistosta pudonnut Varsinais-Suomen Jaakko Männistö sai 1205 ääntä ja ehdokkaana ollut Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja Minna Nissilä sai 528 ääntä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Jyrki Mäkynen valittiin yksimielisesti – varapuheenjohtajista tiukka äänestys

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Lokakuu 2018 - 15:35

Jyrki Mäkyselle ei ilmaantunut vastaehdokkaita, joten valinta oli nopea ja yksimielinen. Liittokokousväki nousi seisaalleen taputtamaan Mäkyselle.   

– Kiitän nöyrästi luottamuksesta, minkä äsken sain. Tämä on hieno järjestö, koska tämä on yrittäjien järjestö. Yrittäjät muuttavat maailmaa ja järjestö auttaa heitä siinä, kolmannelle kaksivuotiskaudelle valittu Mäkynen kiitti.

– Ei tämä homma onnistu ilman läheisten tukea…missä on vaimoni Tanja?

Jyrki Mäkynen etsi katsellaan vaimoaan yleisön joukosta ja kun tämän näki, kiitti tätä tuesta.

Mäkysen vuonna 1992 perustama Oy HM Profiili Ab kehittää, suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää työympäristöjä. Toimipisteet ovat Seinäjoella, Vaasassa, Pietarsaaressa ja Jyväskylässä.

Petri Salminen ääniharava

Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen nousi varapuheenjohtajiston ääniharavaksi. Salminen sai 1628 ääntä.

Petri Salmisen yritys Salminen & Tikka Oy keskittyy myynnin ja johtamisen kehittämiseen. Sen kotipaikka on Jyväskylä.

Salmisen lisäksi varapuheenjohtajiksi valittiin istuvat puheenjohtajat Nina Rasola Etelä-Savosta (1488 ääntä) ja Carita Orlando Pääkaupunkiseudun Yrittäjistä (1331 ääntä) sekä Antti Rantalainen Taloushallintoliitosta (1364 ääntä).

Rasolalla on jätehuoltoalan yritys RL-Huolinta Oy Mikkelissä, Orlandolla on hänen nimeään kantava Orlando Consulting Oy, jonka kotipaikka on Vantaa. Tilipalvelu Rantalainen Oy toimii 43 toimipisteessä Suomessa ja yhdessä toimipisteessä Pietarissa.      

Puheenjohtajistosta pudonnut Varsinais-Suomen Jaakko Männistö sai 1205 ääntä ja ehdokkaana ollut Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja Minna Nissilä sai 528 ääntä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä