Varsinais-Suomen Yrittäjät

United Bankers on saavuttanut menestystä kansainvälisen sijoitusalan julkaisun Euromoneyn vuosittaisessa Private Banking -tutkimuksessa. UB valittiin Suomen parhaaksi pääkategoriassa "Best private banking services overall". Myös UB:n sijoitustuotteiden valikoima arvioitiin Suomen parhaaksi ja kattavimmaksi (Best range of investment products). Vertailussa ovat mukana kaikki merkittävät suomalaiset ja kansainväliset pankit ja sijoituspalveluyritykset. Best Private Bank -tittelin koko läntisen Euroopan osalta voitti Credit Suisse. Tutkimustulokset pohjautuvat mm. alan toimijoiden haastatteluissa antamiin arvioihin.

- Finanssikriisin jälkeen varainhoitajan kotimaisuus on kasvattanut merkitystään asiakkaiden parissa. Erityisesti yksityisasiakkaat pitävät suomalaista yritystä usein ulkomaista luotettavampana kumppanina. Pieni sijoituspalveluyritys on usein myös suuria kansainvälisiä pankkeja joustavampi ja nopealiikkeisempi toimija, joka pystyy vastaamaan paremmin asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin, puntaroi UB Omaisuudenhoito Oy:n toimitusjohtaja Jani Lehti menestyksen syitä.

- Olemme viime vuosina panostaneet erittäin vahvasti erilaisten sijoitustuotteiden kuten strukturoitujen sijoituslainojen tarjontaan. Varsinaiseksi hittituotteeksi ovat nousseet Metsäobligaatiot, joita viime vuonnakin tuotiin markkinoille kolme kappaletta. Uskon, että menestyksemme sijoitustuotteiden valikoimaa koskevassa kategoriassa perustuukin sekä asiakaslähtöisyyteen että kykyyn tarjota erilaisiin markkinatilanteisiin sopivia sijoitustuotteita, jatkaa toimitusjohtaja Lehti.

Vuonna 1969 perustettu finanssialan aikakausilehti Euromoney tekee vuosittain tutkimuksen sijoitustoimialan menestyneimmistä yrityksistä. Lehteä lukee viikoittain noin 140 000 korkeassa asemassa työskentelevää päättäjää yli sadassa eri maassa ja lehden arvioidaan olevan yksi arvostetuimmista finanssialan julkaisuista.

Tuore tieto pienpuun energiatuen peruuntumisesta vaikeuttaa energiapuun hyödyntämistä ja markkinoiden kehittymistä niin, että uusiutuvan energian käytölle asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Ilman metsähakkeen käyttöä näitä tavoitteita ei saavuteta. Alalla toimivat Koneyrittäjät vaativat pienpuun energiatuelle nopeaa jatkokehittämistä ja koko alalle selkeyttä nykyisen epätietoisuuden ja ailahtelevuuden sijaan.

Tempoileva tukipolitiikka metsäenergiassa on riesa alan toimijoille. Tukipolitiikan tulisi olla pitkäjänteistä, ennustettavaa ja investointeihin kannustavaa, mutta nykyisellään näin ei ole. Jo toista vuotta jatkunut epävarmuus ja odottelu uuden pienpuun energiatuen voimaan tulosta on hidastanut markkinoiden kehittymistä. Taas kerran on palattu lähtöruutuun. Suomessa on tehty viimeaikoina merkittäviä investointeja metsäbioenergiaa käyttäviin voimalaitoksiin ja metsäenergian koko korjuuketjuun. Nyt tullut päätös ja epävarmuus tulevasta vetävät mattoa jo tehtyjen investointien alta. Tilanne ei kannusta investoimaan eikä edesauta alan kehittymistä.

Nykyinen voimassa oleva Kemera-tuki ohjaa energiapuun korjuuta kaikkein heikoimpiin ja kannattamattomimpiin kohteisiin. Kemera-varojen niukkuus ja määrärahojen loppuminen kesken vuotta vuodesta toiseen on iso ongelma metsäenergian parissa toimiville korjuuyrityksille. Koneyrittäjät peräänkuuluttavat päättäjiltä poliittista tahtoa ja halua ratkaista Kemera-varojen niukkuudesta ja toimimattomuudesta energiapuuliiketoimintaan aiheutuvat ongelmat nopeasti. Myös Kemeran mukainen haketustuki päättyy tämän vuoden lopussa.

Pienpuun energiatuen valmistelussa on virkamiestasolla ja poliittisessa valmistelussa tehty hyvää työtä, mutta tuen peruuntuminen on energiapuuliiketoiminnassa mukana oleville pettymys. Suurin hidaste alan kehittymiselle on toimintaympäristön epävakaus ja tempoilevuus. Energiapuun tukien osalta kaivataan päättäväistä ja ripeää toimintaa metsäenergiamarkkinoiden vakauttamiseksi ja toimintaympäristön selkeyttämiseksi.

Eläketurvakeskus valvoo entistä tehokkaammin, että työnantajat hoitavat työeläkevelvoitteensa. Vuonna 2011 löydettiin yli 140 miljoonaa euroa eläkevakuuttamattomia palkkoja. Luku kasvoi edellisvuodesta 50 prosenttia. Puutteet koskivat yli 17 000 työntekijää.

Eläketurvakeskuksen valvonta selvitti tarkemmin noin 10 000 työnantajan eläkevakuuttamisen oikeellisuutta. Puutteet kohdistuivat noin 2 100 työnantajaan ja koskivat yli 17 000 työntekijää. Yrittäjien vakuuttamisen valvonnan tuloksena yrittäjäeläkelain mukainen vakuutus järjestettiin vähän yli 1 000 yrittäjälle.

Eläketurvakeskuksen valvonnan tulosten nelinkertaistuminen viiden vuoden takaisesta tasosta ei kuitenkaan tarkoita, että eläkevakuutuksia laiminlyötäisiin tai välteltäisiin aiempaa enemmän.

- Yleisesti ottaen työnantajat ja yrittäjät hoitavat eläkevakuuttamisen hyvin. Valvonnan laiminlyönnit koskevat vain noin 0,1-0,2 prosenttia vuosittaisesta kokonaispalkkasummasta, Eläketurvakeskuksen valvontaosaston osastopäällikkö Matti Ruotanen kertoo.

Ruotasen mukaan työnantajilla on yleensä lakisääteinen työeläkevakuutus voimassa, ja kokonaan ilman vakuutusta toimiminen on harvinaista. Puutteita on vakuuttamisen oikeellisuudessa, eli kaikkia työntekijöitä tai palkkoja ei olekaan ilmoitettu vakuutukseen.

Tärkeintä on, että puutteellisesti vakuutetut työsuhteet ja niistä kertyneet ansiot saadaan selvitettyä. Työntekijät saavat heille kuuluvan eläketurvan ja eläkelaitokset voivat periä vakuutusmaksun oikean suuruisena. Valvonnalla turvataan myös yritysten tasapuolista kilpailuasemaa.

Valvonta kehittyy, kiinnijäämisriski kasvaa

Valvonnan tulosten ripeän kasvun syinä ovat valvonnan menetelmien järjestelmällinen kehittäminen ja viranomaisyhteistyö erityisesti verohallinnon kanssa. Työeläkevakuutuksen epäselvyydet ja laiminlyönnit selvitetään entistä nopeammin ja kattavammin.

- Verohallinnon ja työeläkejärjestelmän tietoja verrataan ensin ajantasaisesti niin, että jo kuluvan vuoden palkanmaksutietoja otetaan tietyiltä toimialoilta säännölliseen vertailuun. Erityisesti vertaillaan niitä aloja, joilla eläkemaksujen laiminlyöntiriski on todettu keskimääräistä korkeammaksi. Jälkikäteen verrataan vuosittain lähes koko työnantajajoukon palkanmaksutietoja.

Eläketurvakeskuksen tekemä valvonta torjuu osaltaan harmaata taloutta.

- Työnantajien ja yrittäjien kannattaa hoitaa työeläkevakuutukset kuntoon. Samoin työntekijöiden on syytä muistaa, että pimeästä työstä ei kerry eläkettä, Ruotanen muistuttaa.

Salossa vierailee Yrityssalon kutsumana merkittäviä yritysjohtajia Lähi-idästä. Vierailun aikana esitellään Salon yrityksiä sekä yritysten osaamista ja tuotteita. Tavoitteena on solmia kontakteja ja viritellä kauppoja uusiin rakennusprojekteihin.

Kaupungin elinkeinoyhtiön Yrityssalon toiminnan tarkoituksena on edistää kaupungin yrityselämää. Viennin edistäminen on yhä tärkeämpi osa tätä työtä. Yrityssalon toimitusjohtaja Kari Vähä painottaa, että kyse on isosta asiasta, sillä vienti ja tätä kautta kauppataseen tasapainottaminen ovat koko Suomelle elintärkeitä.

Yrityssalo on tarttunut ripeästi toimeen ja ryhtynyt aktiivisesti auttamaan salolaisia yrityksiä vientiponnisteluissa. Näkyvänä tuloksena on tämä korkean tason yritysvierailu.

Lähi-idästä saapuneet yritysjohtajat edustavat infrastruktuuria rakentavaa suurteollisuutta. Tekniset johtajat Amro Al Jiburi ja Taha Al Jiburi edustavat Al Jiburi Construction -konsernia. Al Jiburi Construction on suurin Irakissa toimiva yksityinen rakennuskonserni, jonka toimialaan kuuluu muun muassa teiden ja siltojen rakentaminen.

Al Jiburin johdon kanssa tänään Salossa vierailee Experior Partners Dubain ja Al Na'oor Jordania -yhtiön johtaja Ahmed Alsaidi. Molemmat yritykset ovat erikoistuneet ELV-konsultointiin ja EPC-projekteihin.

Lähi-idässä rakennusprojektit ovat valtavia, kerralla voidaan rakentaa esimerkiksi kokonainen asuinalue. Al Jiburilla on jatkuvasti käynnissä ja suunnitteilla lukuisia suuria julkisrahoitteisia projekteja eri puolilla Lähi-itää. Mittasuhteista kertoo esimerkiksi Irakin Basraan rakennettava Basra Sport City joka on Irakin hallituksen rahoittama projekti, joka pitää sisällään muun muassa päästadionin 65 000 hengelle, sivustadionin 10 000 hengelle, kahdeksan asuinrakennusta urheilijoille sekä muita urheilupaikkoja. Projektin ensimmäisen vaiheen kokonaisarvo on yli 500 miljoonaa dollaria ja sen on määrä valmistua myöhemmin tänä vuonna. Tämän suuruusluokan projektit voivat tarjota salolaisille yrityksille runsaasti mahdollisuuksia toimituksiin kalusteista turvatekniikkaan ja valaistusjärjestelmiin.

Lukuisat yritykset ovat kiinnostuneita Lähi-idän tarjoamista mahdollisuuksista, ja delegaatio vieraileekin Salossa useissa eri alojen yrityksissä. Listalla ovat Högfors Oy, Satel Oy, Leinovalu Oy, Piiroinen Yhtiöt, Pimec Oy, Halikko Group Oy, Easy Led Oy, Nordic ID Oy ja Juha Punta Oy.

Högforsin toimitusjohtaja Mikko Salmela uskoo, että tapaamisesta on heille hyötyä. Högforsin venttiilituotannosta 90 % menee vientiin ja projekteja on jo toteutettu Qatarissa. Uudet vientimaat ja -kohteet kiinnostavat.

Lähi-idässä tehtävissä massiivisissa projekteissa yritykset ovat useimmiten mukana isojen yhteistyökonsortioiden kautta. Henkilökohtaiset tapaamiset ovat erittäin tärkeitä, kun halutaan rakentaa luottamuksellisia suhteita ja neuvotella sopimuksia. Vierailun toivotaan avaavan ovet mahdollisimman monelle salolaiselle yritykselle.

Lähi-itä on lupaava ja kasvava markkina-alue. Suomalaiset ovat aikaisemmin rakentaneet paljon Lähi-idän alueella, joten yritysjohtajat tuntevat suomalaisten täsmällisyyden ja tavan toimia.

Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko painottaa, että Salossa tehdään kaikki mahdollinen yritysten tukemiseksi rakennemuutoksessa. Rantakokon mielestä on kannustavaa nähdä miten Salossa jaksetaan tehdä työtä ja saada aikaan positiivisia asioita.

Yrityssalolle vierailun isännöinti ja yrityssuhteiden luominen on tärkeä toimenpide, jolla tavoitellaan paikallisiin yrityksiin uutta liikevaihtoa, kasvua ja lisää uusia työpaikkoja. Made in Salo -tuotteita viedään maailmalle salolaisella sinnikkyydellä.

Viking Line Abp on allekirjoittanut AGA Gas AB:n kanssa sopimuksen nesteytetyn maakaasun (LNG, Liquefied Natural Gas) toimittamisesta Viking Linen uudelle matkustajalaivalle, josta tulee ympäristöominaisuuksiltaan uranuurtaja merenkulun alalla.

- Viking Linen ja AGAn LNG-yhteistyö on ympäristön kannalta hyvin edullista merenkulun perinteisiin polttoaineratkaisuihin verrattuna, sanoo Viking Linen toimitusjohtaja Mikael Backman.

Viking Linen uusi alus M/S Viking Grace tulee liikennöimään Turku-Ahvenanmaa-Tukholma-reitillä tammikuusta 2013 alkaen. STX Europe:n telakalla Turussa rakennettavasta laivasta tulee Viking Linen suurin alus, ja sen polttoaineena tullaan käyttämään LNG:tä. Nestemäistä kaasua säilytetään erikoisrakenteisissa säiliöissä ulkona laivan peräosassa. Kaasun lämpötila tankattaessa ja laivalla varastoitaessa on noin -150 astetta.

LNG ei sisällä rikkiä eikä raskasmetalleja ja sen hiilidioksidipäästöt ovat 20-30 prosenttia pienempiä öljyyn verrattuna. LNG täyttää IMO:n (International Maritime Organization) tulevan direktiivin vaatimuksen, jonka mukaan aluksen polttoaineen rikkipitoisuus ei saa ylittää 0.1 painoprosenttia 1.1.2015 alkaen.

- Viking Linen ympäristötietoinen ratkaisu on merenkulun ja puhtaamman Itämeren alueen kannalta tärkeä "lippulaiva". LNG-terminaali sijaitsee lähellä, minkä ansiosta toimitukset ovat joustavia ja luotettavia. AGA:n kryogeenista ympäristöystävällistä polttoainetta ja tankkaustekniikkaa koskeva osaaminen tekee yrityksestä meille luonnollisen yhteistyökumppanin tässä uraauurtavassa projektissa, sanoo toimitusjohtaja Mikael Backman.

Tietoa LNG:stä

. Maakaasu on väritöntä, myrkytöntä ja hajutonta. Sitä käytetään kaupunkikaasuna Helsingissä ja Tukholmassa sekä ajoneuvojen polttoaineena. Ruotsin maanteillä liikkuu noin 35 000 autoa, joiden polttoaineena käytetään biokaasua ja maakaasua.

. Petrokemian teollisuudessa maakaasu on tärkeä mehupullojen, lelujen, pesuaineiden, muovilattioiden, lääkkeiden jne. valmistuksessa käytettävä raaka-aine. Sitä käytetään myös elintarvike- ja terästeollisuudessa.

. Nykyisin noin 25 prosenttia Euroopan energiahuollosta hoidetaan maakaasulla. Euroopan komissio nostaa "Energy Roadmap 2050" -julkaisussa maakaasun esiin ratkaisuna energiantuotannon uudelleen järjestelyihin vuoteen 2050 saakka.

. Viking Linen uuden laivan LNG-säiliöt on sijoitettu ulos peräkannelle. Jos kaasu pääsee kosketuksiin ilman kanssa, se kevyempänä nousee ylös ja tuulettuu siten pois. Jäädytetyn kaasun paine säiliöissä ja putkistoissa on hyvin alhainen. Putkissa on kaksoisvaippa, mikä tarkoittaa sitä, ettei kaasua pääse ulos mahdollisen vuodon sattuessa. Lisäksi koko laivan kattava kaasunilmaisinlaitteisto sulkee järjestelmän mahdollisen vuodon sattuessa.

Nesteytetty maakaasu tullaan toimittamaan AGA:n Nynäshamnin LNG-terminaalista, joka otettiin käyttöön vuonna 2011. Stadsgårdenissa Tukholmassa tapahtuvaa laivan tankkausta koskeva suunnittelu, projektityö ja lupaprosessien käsittely on käynnissä.

Yritysjärjestelyn myötä Palin Granit Oy:n Vampulan sisustuskiviyksikössä on tehty seuraavat nimitykset 1.1.2012 alkaen.

Uudeksi yksikönjohtajaksi on nimitetty KTM Ari Valkki. Hän jatkaa myös Palin Granit Oy:n kehitysjohtajana.

Myyntijohtajaksi on nimitetty MKT Mervi Perttu ja myyntisihteeriksi Jaana Murtonen.

Tuotannon työnjohtajaksi on nimitetty Arto Mäkinen ja logistiikkatoimintojen työnjohtajaksi on nimitetty Mauri Kauti.

Tekniseksi suunnittelijaksi on nimitetty Hanna Pietilä. Hän vastaa myös laadunvalvonnasta

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa 22 000 työtöntä työnhakijaa. Tammikuun aikana työttömien määrä kasvoi 100 henkilöllä, mutta viime vuoden tammikuusta määrä väheni 1 400 henkilöllä eli 5,9 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 2,9 prosentilla.

Tammikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,6 %. Koko maassa osuus aleni hitaammin eli 0,3 prosenttiyksiköllä, ollen 9,8 %. Varsinais-Suomessa työttömyysaste on sama kuin koko maassa ja se on yhä maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa aleneminen oli yhä ripeämpää kuin koko maassa. Nuorten työttömien määrä vähenee Varsinais-Suomessa kuten koko maassa yhteensä, mutta se on kasvussa joka toisessa maakunnassa.

Tammikuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeino-toimistoissa 3 300 kappaletta eli 24 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna tammikuun aikana 5 900 kappaletta, joista 4 200 oli uusia, tammikuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän voimistuminen ilmeni selvimmin teollisuudessa ja erityisesti metallialalla. Palveluissakin työvoiman kysyntä oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Turun Osuuskaupan toiminnan tulos vuodelta 2011 kehittyi myönteisesti ja oli 8,0 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 541,0 miljoonaa euroa. TOK:n investoinnit olivat 18,2 miljoonaa euroa ja ne kohdistuivat asiakasomistajien palvelujen ja tuotevalikoimien kehittämiseen sekä palveluverkoston ylläpitoon. Turun Osuuskaupan vakavaraisuus on hyvällä tasolla omavaraisuusasteen ollessa 45,9 prosenttia.

- Viime vuonna keskityimme ennen kaikkea kehittämään viime vuosina avattujen ja uusittujen toimipaikkojemme palvelua. Lisäksi uudistimme Tampereentien Prismaa ja laajensimme sen päivittäistavaraosastoa. Sokos Wiklundin palvelua kehitettiin mm. uusilla hyvinvointi- ja ravintolapalveluilla. Lisäksi avasimme uuden Sale-myymälän Kyröön. Loimaalla käynnistimme ensi syksynä avattavan Prisma-keskuksen rakennustyöt ja loppuvuodesta Turussa käynnistyivät valmistelut Prisma Länsikeskuksen avaamiseksi tämän vuoden maaliskuussa. Merkittävä lisä TOK:n hotelliverkostoon oli RDB Marina Palace -hotellin liittyminen osaksi TOK:ta helmikuussa, kertoo toimitusjohtaja Harri Koponen.

- Samalla, kun tuotamme ja kehitämme TOK:n asiakasomistajien palveluja, edistämme myös toimialueemme hyvinvointia monin eri tavoin. Viime vuoden aikana TOK työllisti välillisesti investointien kautta yli 100 varsinaissuomalaista ja päivittäistavarahankintamme varsinaissuomalaisilta tavarantoimittajilta olivat noin 68 miljoonaa euroa. TOK toimi myös Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeen yhteistyökumppanina ja tuki muita alueen hyvinvointia tukevia hankkeita, toimitusjohtaja Harri Koponen jatkaa.

Melojia 1930-luvun kesäsäässä, vanha hyppyrimäki ja koulun urheilupäivän jääkiekko-ottelu vuonna 1962. Ei, emme ole urheilumuseossa vaan Turun Teräskalusteen teollisuushallissa, jossa on saatu valmiiksi yrityksen viimeisin tuote WDC-Säilö. Nyt Säilön kaksi ensimmäistä prototyyppiä ovat olleet alkuvuodesta asti nähtävillä uudessa kodissaan Lauttasaaren liikuntapuistossa.

Säilö on liikuntapuistoihin kehitetty kalustosuoja, jossa voidaan säilyttää liikuntapuiston hoidossa tarvittavaa kalustoa sekä urheiluseurojen ja koulujen urheiluvälineitä. Säilö kuuluu maailman designpääkaupunki Helsinki 2012 -hankkeisiin ja se on toteutettu Helsingin kaupungin liikuntaviraston, A-Konsultit Oy:n ja Turun Teräskalusteen yhteistyönä.

Yritysten yhteistyön juuret ovat Finlandia-talon uusissa näyttelytiloissa.

- A-Konsultit oli tilojen pääsuunnittelija. Me teimme töitä kohteeseen ja siitä yhteistyömme sai alkunsa, Turun Teräskalusteen toimitusjohtaja Raimo Kiviniemi kertoo. A-Konsulttien arkkitehti Riikka von Martens on tehnyt Säilön arkkitehtisuunnitelmat ja tuotteistamissuunnitelma on Kiviniemen käsialaa.

- Hankkeen tavoitteena on ollut löytää muuntuva, innovatiivinen ja ajaton konsepti, joka soveltuu erilaisiin ympäristöihin ja käyttötarkoituksiin. Säilö on valmistettu pääosin alumiinista, jonka kierrätettävyys on 80 %. Se ei tarvitse juurikaan huoltoa. Julkisivupintana käytetään paikalliseen urheiluhistoriaan liittyviä kuvia ja tekstejä, kuten näitä lauttasaarelaisia melojia ja jääkiekkoilijoita. Säilö toimii liikuntapuistossa myös informaation jakajana. Varasto on mielenkiintoinen ja huoliteltu ja se lisää paikan viihtyisyyttä ja toimivuutta. Enää ei tarvitse piilotella lahonneita ja sotkettuja varastokoppeja, Kiviniemi toteaa.

Jatkossa Säilö voi taipua moneksi

Säilö on kuljetettavissa käyttöpaikkaansa yhtenä modulina ja se saadaan käyttövalmiiksi muutamassa tunnissa. Katteena on luonnonmukainen viherkatto.

-Prototyyppien sisällä on tutkimussäiliöt Helsingin yliopiston hulevesi- ja viherkattotutkimusta varten. Sähkö tulee ulkopuolelta johdon kautta, mutta jatkossa voimme mahdollisesti tehdä omavaraisia säilöjä, joissa on oma energiantuotanto, visioi Kiviniemi.

- Työntekijämme ovat olleet innostuneita tämän hankkeen toteutuksesta. Tällaisen projektin onnistunut läpivieminen vaatii koko henkilökunnan sitoutumista. Toivomme, etteivät nämä kaksi Säilön prototyyppiä jää ensimmäisiksi ja viimeisiksi. Tuote on sovellettavissa hyvin moniin erilaisiin tarkoituksiin ja mahdollisuuksia on jo hahmoteltu, Kiviniemi sanoo.

Metalliosista designkonsepteihin

Raimo Kiviniemen isä Aake Kiviniemi perusti Turun Teräskalusteen vuonna 1946 ja alkoi tehdä vaijeritöitä. Vuodesta 1962 alkaen yritys teki töitä veneteollisuudelle. Ensimmäiset mainittavat laivateollisuuden tilaukset toimitettiin vuonna 1982 Saddam Husseinin yksityisjahtiin ja siitä alkaen Turun Teräskaluste on ollut telakan alihankkija. Rakentamiseen liittyvät projektit ovat yrityksen toinen tärkeä osaamisalue.

- Maapuolelle tehtävät työt aloitettiin Mäntyniemestä ja se poiki muitakin maapuolen töitä, tuohon aikaan kun myytiin referensseillä. Hyvin tehty työ tuotti lisää töitä. Aina on pitänyt uusiutua ja luoda uutta. Lähtökohtanamme on aina ollut asiakkaan tarpeiden toteuttaminen, Kiviniemi summaa.

Yrityksen operatiivisena johtajana toimii DI Aleksi Kiviniemi, joka on myös vahvasti mukana konsernin muissa tuotekehityshankkeissa.

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi tammikuussa 3,2 prosenttiin. Joulukuussa se oli 2,9 prosenttia. Inflaatiota kiihdytti ennen kaikkea alkoholiveron ja liikenteen polttoaineverojen nosto.

Tammikuussa kuluttajahintoja nosti edellisestä vuodesta eniten asumisen ja ravinnon kallistuminen. Asumisen hintaa nostivat erityisesti korkojen nousu sekä vuokrankorotukset. Elintarvikkeiden hintoja nosti taas ennen kaikkea alkoholittomien juomien, makeisten ja jäätelön, lihan sekä maito- ja viljatuotteiden kallistuminen. Myös alkoholijuomien ja ravintola- ja kahvilapalvelujen hintojen nousu vaikutti inflaatioon. Tammikuun inflaatiota hillitsi eniten kulutuselektroniikan ja matkaviestintäpalvelujen halpeneminen edellisestä vuodesta. Joulukuusta tammikuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,6 prosenttia, mikä johtui ennen kaikkea valmisteverojen nostosta.

Työnimellä NB 1376 tunnettu Viking Linen uusi alus saa nimekseen M/S Viking Grace. Tammikuussa 2013 Turku-Ahvenanmaa-Tukholma-reitille tuleva laiva kastetaan sen aloittaessa liikennöintinsä. M/S Viking Gracen tuote- ja palvelukonseptin suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota matkustajille tarjottaviin innovatiivisiin elämyksiin, uudenlaiseen design-ajatteluun sekä ympäristöystävällisiin ratkaisuihin.

Nimikilpailu innoitti ihmisiä luovuuteen: kaikkiaan lähetettiin yli 23.000 nimiehdotusta, joista yli 9.900 oli uniikkeja. Suuri osa nimistä oli -lla-loppuisia Viking Linen monien edellisten laivojen mukaan. Victoria oli myös hyvin suosittu nimiehdotus. Karsintojen jälkeen finaaliin saatiin kolme nimeä, joista voittajaksi valittiin M/S Viking Grace.

Työsuojeluvalvonnassa kiinnitetään tulevina vuosina erityistä huomiota psykososiaalisen kuormituksen hallintaan työssä. Vuoden 2012 aikana toteutetaan valtakunnallinen valvontakampanja osana eurooppalaista psykososiaalisia riskejä koskevaa kampanjaa. Kunkin aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualue päättää, millä toimialoilla ja työpaikoilla kampanjan tarkastukset toteutetaan.

Työn psykososiaaliset riskit ovat tämän päivän työelämän keskeisiä haasteita. Haitallista kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi liiallinen työmäärä, jatkuva aikapaine, liian kovat vaatimukset, heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, tiedonkulun puutteet, väkivallan uhka ja työpaikan ristiriidat. Kampanjassa korostetaan, että haitallinen psykososiaalinen kuormittuminen voi katkaista työurat ennenaikaisesti samoin kuin esimerkiksi työtapaturma.

Valvontakampanjan työsuojelutarkastuksilla valvotaan miten psykososiaaliset riskit on huomioitu työpaikan lakisääteisessä vaarojen arvioinnissa, onko vaarojen arvioinnin perusteella ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin psykososiaalisten riskien vähentämiseksi ja onko työnantaja huolehtinut työterveyshuollon järjestämisestä ja toteutuksesta.

Psykososiaalisten riskien ennaltaehkäisy jää monilla työpaikoilla suunnittelun tasolle, koska työpaikalla ei tunnisteta ja arvioida työpaikan psykososiaalisia riskejä. Toimenpiteitä ei osata kohdistaa ongelmien syihin, ja pahimmassa tapauksessa reagoidaan vasta sitten, kun työntekijät jäävät sairauslomalle.

Jokaisella työpaikalla tulee olla toimivat käytännöt psykososiaalisten riskien ennalta ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Sellaisiin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, jotka vaarantavat työntekijöiden terveyden, tulee puuttua varhaisessa vaiheessa. Valvonnassa kiinnitetään huomiota erityisesti työterveyshuollon hyödyntämiseen, koska työterveyshuolto toimii tärkeänä lakisääteisenä asiantuntijatahona työpaikan psykososiaalisten riskien ehkäisyssä ja hallinnassa.

Uudenkaupungin keskustassa sijaitseva K-market Herkkusatama on K-market ketjun laatujärjestelmän mittaristolla mitattuna Suomen paras K-market. Kauppias Irene Heininen iloitsee kauppansa menestyksestä, mutta toteaa saamaan hengenvetoon, että tuloksiin päästiin yhdessä koko henkilökunnan kanssa.

- Tämä on ollut tavoitteeni, mutta en uskonut, että saavuttaisimme sen ensimmäisenä vuonna, viime maaliskuussa kauppiasuransa aloittanut Heininen kertoo.

K-market Herkkusatama menestyi kaikilla mitattavilla osa-alueilla. Kauppojen laatua arvioidaan muun muassa myynnin kehityksen, kauppakunnon ja asiakaspalvelun näkökulmista. Laatujärjestelmän tavoitteena on varmistaa hyvä ja tasalaatuinen asiakaskokemus kaikille kaupan asiakkaille.

- Heininen henkilökuntineen on tehnyt kaupassaan huikeaa työtä. Kaupan hyvä myynnin kehitys kertoo siitä, että myös asiakkaat arvostavat tehtyä työtä. Suomessa on kaikkiaan 389 K-marketia, joten kilpailu on tiukkaa, aluemyyntijohtaja Minna Leinonen toteaa.

Kauppiaan omasta mielestä hyvä menestys on syntynyt henkilökunnan halusta puhaltaa yhteen hiileen. Myös kauppiaan oma tausta ajojärjestelijänä ja yrittäjäperheen lapsena on auttanut.

- Ajojärjestelijänä pidin lukuisia lankoja käsissäni ja vastasin, että hommat sujuvat. Samoja taitoja tarvitaan kauppiaan työssäkin. Yrittäjäperheen lapsena tiedän myös, millaista sitoutumista ja panostuksia yrittäminen vaatii.

K-market-ketju toteuttaa kaupoissaan laadun mittausta vuosittain. Laatujärjestelmän avulla tunnistetaan kauppojen hyvät ja kehittämistä vaativat suoritukset.

Irene Heininen ja K-market Herkkusataman henkilökunta jatkavat työtään palkinnosta iloiten. Kauppiaan mottona on, että asiakas on aina ykkönen.

- Kuuntelemme asiakkaiden toiveita ja pyrimme niitä myös toteuttamaan. Uusia asioita kannattaa aina kokeilla ainakin kerran, jotta nähdään, miten käy.

Tekes on ollut rahoittamassa yli 60 prosenttia suomalaisista yleisesti tunnetuista innovaatioista. Näistä 80 prosentissa Tekesin rooli on ollut merkittävä.

Innovaatio on uusi tuote, palvelu tai toimintatapa, joka tuottaa taloudellista tai yhteiskunnallista hyötyä. VTT:n laatima selvitys osoittaa, että Tekesillä on ollut merkittävä rooli erityisesti uutuusarvoltaan suurien ja kansainvälisille markkinoille tähtäävien uusien innovaatioiden synnyssä. Usein tällaisten haasteellisten innovaatioiden syntyyn liittyvä kehitystyö vaatii myös pitkän ajan.

- Innovaatioiden syntyminen on tässä ajassa erityisen tärkeää, sillä ne takaavat Suomen kilpailukyvyn ja menestyksen myös tulevaisuudessa, kertoo Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara.

SfinPact-raportti perustuu noin 5 000 suomalaisen innovaation Sfinno-tietokantaan. Tarkastellut innovaatiot olivat vuosilta 1985-2007.

VTT:n keräämä Sfinno on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen innovaatiotietokanta, joka mahdollistaa suomalaisen innovaatiotoiminnan ja -politiikan tutkimisen vuosikymmenten ajalta. Tulokset perustuvat edustavaan otokseen, jossa lähes tuhat innovaatioiden toteuttajaa vastasi kyselyyn.

- Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen läpinäkyvä tarkastelu ovat tärkeä osa Tekesin vastuullisuutta. On tärkeää, että suomalaiset tietävät, mitä Tekes tekee ja mitkä ovat sen toiminnan vaikutukset, sanoo Saarnivaara.

Raportti avaa innovaatiotarinoita peleistä bioetanoliin

Selvityksen mukaan Tekesillä on ollut merkittävä rooli rahoituksen lisäksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan aktivoijana sekä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten verkottajana. Tekes on vaikuttanut kokonaisten toimialojen, kuten esimerkiksi terveyteen liittyvien biomateriaalien tai pelialan, kehitykseen.

Tekesin roolien lisäksi raportissa pureudutaan seitsemän toimialan kehityksen ja innovaatioiden kuvaamiseen. Siinä esitellään myös monien menestyneiden innovaatioiden tarinat. Sellaisia ovat mm. Rovion Angry Birds, Raision Benecol, St1:n bioetanoli ja Polar Electron rannetietokoneet.

Raportin yhteydessä Tekes julkisti myös Vaikutusten valtatie -sivuston, joka kuvaa havainnollisesti suomalaisen innovaatiokentän, yhteiskunnallisten muutosten ja Tekesin ohjelmien yhteyttä 1980-luvulta tähän päivään. Sivuston on toteuttanut Flo Apps Oy.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen pitää mahdollisena, että turvallisuusalan osaaminen voisi nousta tulevaisuudessa vientituotteeksi. Räsäsen mukaan suomalaisiin turvallisuusviranomaisiin ja heidän osaamiseensa luotetaan kansainvälisestikin. Samalla yksityiseltä turvallisuusalalta löytyy yritteliäisyyttä tuotteistaa palveluita ja turvallisuushyödykkeitä.

- Julkisen ja yksityisen turvallisuusalan yhteistyöllä voisi löytää uusia kehityskohteita oman maamme turvallisuuden parantamiseksi ja sen tavoitteen saavuttamiseksi, että maamme on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Samalla yhteistyöllä voisimme viedä turvallisuutta hyödykkeinä ja palveluina myös muihin maihin, Räsänen visio tänään 16.2. puhuessaan Hämeenlinnassa Paasikiviseuran tilaisuudessa.

Suomen poliisi on jo tehnyt hyvää yhteistyötä useiden eri maiden kanssa poliisikoulutuksen kehittämiseksi. Suomalaiset ovat kouluttaneet poliiseja muun muassa Itä-Afrikassa ja Afganistanissa. Parhaillaan on käynnissä EU:n Twinning-hanke Jordaniassa.

- Arabikevään kokeneista Tunisiasta ja Egyptistä on lähestytty Suomea tunnustellen mahdollisuutta auttaa poliisikoulutuksen kehittämisessä, ministeri totesi.

Veritas Eläkevakuutuksen viime vuosi oli erittäin hyvä myynnin näkökulmasta.

- Huolimatta siitä että taloudelliset tunnelmat kiristyivät syksyllä, oli vuosi 2011 myyntimme ja maksutulon kehityksen kannalta erittäin hyvä. Maksutulo nousi 11,4 prosentilla ja ylitti ensimmäistä kertaa 400 miljoonaa euroa, Veritas Eläkevakuutuksen toimitusjohtaja Jan-Erik Stenman tiivistää viime vuotta.

- Saimme uusia asiakkaita sekä omasta pienten ja keskisuurten yritysten segmentistämme, että suurista yrityksistä.

Vuosi 2011 oli haastava sijoitusmarkkinoilla.

- Olosuhteet huomioon ottaen selvisimme markkinamyllerryksestä suhteellisen hyvin, kokonaistuotto oli -4,9 prosenttia. Noteeratut osakkeet tuottivat heikoimmin, -19,7 prosenttia. Muissa sijoituslajeissa olemme pärjänneet hyvin, kiinteistösijoitukset tuottivat 7,6 prosenttia ja korkosijoitukset 3,3, Stenman sanoo.

- Pitkän sijoitusstrategian avulla turvaamme eläkevarat parhaiten. Viimeisen 15 vuoden ajalta meillä on keskimäärin 5,6 prosentin vuosittainen nimellistuotto.

Sijoitustoiminnan tulos nakersi Veritaksen vakavaraisuusastetta, joka oli 17,7 prosenttia. Vakavaraisuusasema laski vain vähän, ja oli vuoden lopussa 2,3 (2,4). Hoitokustannusprosentti, joka mittaa toiminnan kustannustehokkuutta, oli 88,7.

Syvemmän taloudellisen koordinaation saavuttamiseksi jäsenmaiden tulee toimia päättäväisesti ja läpinäkyvästi uudistussuositusten mukaisesti, Euroopan parlamentti vastaa komission vuotuiseen kasvuselvitykseen ja työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin. Keskiviikkona hyväksytyssä päätöslauselmassa vaaditaan lisäpanostusta kasvuun, työllisyyteen ja köyhyyden poistamiseen.

- Tahdomme, että EU-maat toimivat niiden rakenneuudistusten mukaan, joihin ne ovat sitoutuneet. Uudistuspolitiikan ei pitäisi jäädä kuolleeksi kirjaimeksi, vuotuista kasvuselvitystä koskevan mietinnön esittelijä Jean-Paul Gauzès (EEP, Ranska) sanoi ennen äänestystä.

- Finanssipolitiikan ja työllisyyspolitiikan välillä on kitkaa, ja meidän pitää varmistaa, että ne olisivat yhtenäisempi kokonaisuus. Kumpaakin voidaan hoitaa paremmalla talouden ohjauksella, sanoi kasvuselvityksen työllisyys ja sosiaalinäkökohtia koskevan mietinnön esittelijä Marije Cornelissen (Greens, Alankomaat).

- Parlamentti vaatii tasapainoa EU2020 Strategian sekä vakaus- ja kasvusopimuksen välille. Jäsenmaat painottavat vakaus- ja kasvusopimusta liikaa kasvun ja investointien kustannuksella, sanoi työllisyyspolitiikan suuntaviivoja koskevan mietinnön esittelijä Pervenche Berès (S&D, Ranska).

Budjettileikkaukset eivät yksin riitä palauttamaan luottamusta

Päätöslauselmissa vaaditaan taloutta, kasvua ja työllisyyttä koskevien menetelmien yhdistämistä. Vuotuista kasvuselvitystä koskevassa mietinnössä todetaan, että komissio "jättää huomiotta tarpeen ryhtyä kiireellisiin toimiin lyhyen aikavälin toiminnan ja työllisyyden tukemiseksi."

Lisäksi päätöslauselmat painottavat investoijien, kuluttajien ja kansalaisten luottamuksen palauttamisen tärkeyttä, ja syyttävät komission kasvuselvitystä siitä, että se ei kiinnitä tähän seikkaan riittävästi huomiota.

Kasvuselvitystä koskeva mietintö korostaa, että "jäsenvaltioiden sitoutumista demokraattiseen legitiimiyteen ja uuden talouden ohjausjärjestelmän yhteydessä hyväksyttyihin muutoksiin on vahvistettava huomattavasti". Lisäksi se kehottaa komissiota selittämään perusteellisesti, miksi se on kritisoinut kansallisia uudistusohjelmia ja painottaa, että uudistusohjelmien rajallinen täytäntöönpano suitsii kasvua.

Samassa päätöslauselmassa todetaan, että pankkien tulisi lainata nykyistä enemmän reaalitaloudelle, ja vaaditaan lakiesityksiä pankkien kriisinhallinnasta vielä ennen kesää.

Nuorisotakuu suositeltavaa

Sosiaali- ja työllisyysnäkökohtia käsittelevässä päätöslauselmassa vaaditaan Eurooppa-neuvostoa varmistamaan, etteivät julkisen talouden vakauttamistoimenpiteet lisää köyhyyttä tai vaikeuta työttömyyden torjumiseksi tehtäviä toimia.

Parlamentti kehottaa jäsenvaltioita tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa ottamaan käyttöön nuorisotakuun, jolla varmistetaan, että EU:ssa kaikille nuorille tarjotaan työtä, oppisopimuskoulutusta tai lisäkoulutusta neljän kuukauden työttömyysjakson jälkeen. Lisäksi samassa päätösluselmassa kehotetaan Eurooppa-neuvostoa ottamaan käyttöön finanssitransaktioveron edistämään kestävien työpaikkojen luomista.

Parlamentti on syvästi huolissaan siitä, että tämänhetkiset kansalliset tavoitteet eivät ole riittäviä Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyden vähentämistä koskevien yleistavoitteiden saavuttamiseksi.

Nuori Yrittäjyys -aluemessut toivat ystävänpäiväksi väriä ja eloa Kauppakeskus Hansaan. Messuilla yksitoista harjoitusyritystä esittelivät toimintaideoitaan ja tuotteitaan. Messujen tuomaristo valitsi Varsinais-Suomen parhaaksi Nuori Yrittäjyys -yritykseksi neljän Yläneen Yhtenäiskoulua käyvän 9. luokkalaisen tytön yrityksen Tréno NY:n, jonka liikeideana on valmistaa vanhoista vinyylilevyistä tehtyjä kulhoja. Tuomariston arvion mukaan Treno NY:n liikeidea ja tuote oli innovatiivinen ja selkeä. Tyttöjen asenne yrittäjyyteen ja ryhmän yhteishenki sai tuomariston myös puolelleen.

Aluemessuilla oli mukana Nuori yrittäjyys -yrityksiä perusasteelta, ammatilliselta 2. asteelta sekä korkea- asteelta. Perus- ja 2. asteen sarjan parhaan messuosaston -tittelin voitti Mirkamaaria NY Salon ammatti- ja aikuisopistosta. Henkilökohtaisen parhaan myyjän tittelin sai Joona Ahdeala Dealers NY:stä. Korkea-asteen vastaavat palkinnot menivät Season One NY:lle ja GoBox NY:n Lauri Niemiselle. Parhaan messuosaston arviointiin vaikuttivat osaston houkuttelevuus, toimivuus ja yleisilme. Myyjässä arvostettiin erityisesti tietoa tuotteesta ja yrityksestä sekä neuvottelutaitoja.

Messuilla NY-yrityksiä ja nuoria yrittäjiä arvioi tuomaristo, johon kuuluivat Martina Uotinen Valoniasta, Timo Palviainen Kauppakeskus Hansasta, Anu Suominen Turun Seudun Ekonomit ry:stä, Anne Aholainen Turun Yrittäjät ry:stä ja Niina Aitamurto Tähdenlennot Oy:stä. Tuomaristo haastatteli yritysten edustajia ja arvioi nuorten messuesiintymistä sekä messuosastoja yleensä.

Tänä vuonna yhtenä arviointikriteerinä messuilla oli ympäristöarvojen huomioiminen. Tuomaristo palkitsi vastuullisimman yrityksen, joka toi parhaiten esiin messuosastollaan kestävän kehityksen mukaiset arvot. Tämän palkinnon sai perusasteen ja 2.asteen sarjassa Cospa NY Yläneeltä ja korkea-asteen sarjassa Season One NY.

- Messut ovat yksi parhaista oppimistilanteissa NY Vuosi yrittäjänä ja NY Oma Yritys -ohjelmien vuosikierrossa. Täällä saa harjoiteltua asiakaspalvelua ja sitä kautta saa arvokasta palautetta yrityksen toiminnasta ja tuotteesta. Myös tuomareiden kanssa käydyt keskustelut antavat nuorille uusia näkökulmia, kertoo YES Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainio.

Palkitut yritykset pääsevät edustamaan Varsinais-Suomea kansalliseen Uskalla Yrittää 2012 -tapahtumaan, joka järjestetään Hämeenlinnassa huhtikuun alussa. Valtakunnallisilla messuilla valitaan Suomen edustaja Junior Achievement Young Enterprise -kilpailuun, joka järjestetään tänä vuonna Bukarestissa, Romaniassa heinäkuun lopulla.

Vuonna 2009 alkanut Maaseutu-Pisa koulutushanke aloitti neljännen toimintavuotensa tämän vuoden alussa. Piensaha- ja puutuoteteollisuuden pienyrityksille suunnattu koulutus on tähän mennessä tavoittanut yli 400 yrittäjää. Hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa alan pienten yritysten kokonaisvaltaista liiketoimintaosaamista ja ammatillista kehittymistä yrittäjille räätälöidyn koulutuksen avulla ja saadun palautteen perusteella siinä on hyvin onnistuttukin.

Kevään 2012 aikana koulutushanke järjestää yritysrahoitukseen ja yritysten kehittämiseen pureutuvan seminaarisarjan kuudella paikkakunnalla ympäri Suomea. Päivän mittaisissa seminaareissa yrittäjillä on mahdollisuus kuulla uusinta uutta ja keskustella muun muassa ELY-keskusten, Finnveran ja ProAgrian asiantuntijoiden kanssa. Aikaa on varattu myös yrittäjien omaan verkostoitumiseen osaamisen kehittämisen työpajoissa. Seminaaripäivien päätteeksi on mahdollisuus tutustua paikallisiin puualan yrityksiin.

Seminaarisarja alkaa maaliskuussa Rovaniemellä ja Kouvolassa ja päättyy toukokuussa Kajaaniin. Tilaisuudet ovat osallistujille maksuttomia.

Pisa-koulutus toteutetaan yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa, joilla on paras mahdollinen asiantuntemus alalta sekä käytössään ajanmukaiset koneet ja laitteet koulutusta varten. Hanketta koordinoi TTS ja koulutuksen toteuttajina toimivat Sedu Aikuiskoulutus, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Kainuun ammattiopisto, Lapin ammattiopisto ja Sahayrittäjät ry. Maaseutu-Pisa saa rahoituksensa Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelmasta.

Tapiola jatkoi kasvuaan Varsinais-Suomessa. Kokonaismaksutulo kasvoi paikallisesti lähes 11 prosenttia kaikissa vakuutusryhmissä vuonna 2011, ja vakuutusten euromääräinen myynti kasvoi 14 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Tapiola vahvisti alueella asemaansa yrittäjien vakuuttajana, ja myös henkivakuutusten maksutulo kasvoi selvästi edellisvuoteen verrattuna. Myös Tapiola Pankki kasvatti asiakaskuntaansa: noin joka kolmas varsinaissuomalainen Tapiolan vakuutusasiakas käyttää yritysryhmän pankkipalveluja.

Tapiolan asema varsinaissuomalaisten henkivakuuttajana on jatkanut voimakasta kasvuaan: henkivakuutusten maksutulo kasvoi vuonna 2011 lähes 28 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Varsinais-Suomessa kasvu on ollut selvästi muuta maata kiivaampaa: valtakunnallisesti koko Tapiolassa henkivakuutusten maksutulo kasvoi hieman alle 9 prosenttia. Eläkevakuutusten maksutulo kasvoi alueella hieman yli 11 prosenttia, kun valtakunnallisesti Tapiolan eläkevakuutusten maksutulo nousi reilu 6 prosenttia.

- Kasvumme on kovempaa kuin Tapiola-ryhmässä valtakunnallisesti. Asemamme on vahva paikallisilla vakuutusmarkkinoilla. Olemme erityisesti pystyneet kasvattamaan osuuttamme yritys- ja yrittäjäkentässä: yritysten lakisääteisten eläkevakuutusten maksutulo kasvoi viime vuonna yhdeksän prosenttia. Tämä kertoo osittain myös siitä, että paikalliset yritysasiakkaamme ovat kehittyneet ja menestyneet hyvin, Tapiolan Varsinais-Suomen paikallisjohtaja Kristian Nygrén kertoo.

Varsinais-Suomen liiketoiminta-alueella Tapiolan vahinkovakuutusten maksutulo kasvoi vuonna 2011 edellisvuoteen verrattuna hieman yli kolme prosenttia. Nygrénin mukaan vahinkopuolella maksutulo suhteessa maksettuihin korvauksiin pysyi suhteellisesti samalla tasolla kuin vuonna 2010.

Tapiola Pankin asiakasmäärä kasvoi Varsinais-Suomessa

Tapiola Pankki kasvatti Varsinais-Suomessa asiakasmääräänsä viime vuonna 10 prosenttia.

Myös varainhoito- ja sijoituspalvelut ovat Nygrénin mukaan edenneet hyvin. Tapiola Pankki onnistui asiakasmääriensä kasvattamisessa myös valtakunnallisesti.

- Tapiola Pankin laina- ja tiliasiakkaita on alueellamme kolmanneksi eniten valtakunnallisesti Tapiolan kaikkiin paikallisalueisiin verrattuna. Noin kolmannes vakuutusasiakkaistamme käyttää myös pankkipalveluja, Nygrén sanoo.

Tulos on hyvä pohja muodostettavalle Lähivakuutus-Tapiolalle

Vuoden 2013 alussa toimintansa aloittava Lähivakuutus-Tapiola tulee ottamaan lähes 35 prosentin markkinaosuuden paikallisista vahinkovakuutusmarkkinoista. Asiakkaita muodostettavalla yhtiöllä on alueella noin sata tuhatta ja työntekijöitä noin 150.

- Viime vuonna tehty hyvä tulos luo erinomaisen pohjan uuden yhtiön toiminnalle. Lähivakuutus-Tapiola tulee ottamaan alueellisen markkinajohtajan aseman vahinkovakuuttajana, Nygrén toteaa.